”Opettaja, milloin minä työ?”

Otsikon kysymyksen minulle asetti eräs lukutaitokurssilla opiskeleva syyrialainen nuori mies muutama kuukausi sitten. Vastasin kysymykseen, että sitten kun osaat puhua, lukea ja kirjoittaa suomea vähän enemmän.

Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien työllistyminen on ollut maassamme todella vaikeaa. Suurimpana syynä siihen pidetään sitä, että luku- ja kirjoitustaidottomina maahan muuttaneet eivät saavuta riittävää Suomen työmarkkinoilla tarvittavaa puhe-, luku- ja kirjoitustaitoa.

Jos ei ole lapsena saanut mahdollisuutta hankkia omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaitoa, on tuon taidon hankkiminen täysin uudella vieraalla kielellä vaikeaa. Koulutuksistamme on kuitenkin kuoriutunut rohkaisevia esimerkkejä opiskelijoista, jotka ovat muutamassa vuodessa oppineet niin mainiosti puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan suomen kieltä, että ovat murtaneet lasikaton työelämään jo 2-3 vuoden kuluttua maahan muutettuaan.

Heikko kielitaito on toisaalta myös helppo tekosyy työmarkkinoilla olla palkkaamatta innokasta maahanmuuttajaa työhön. Jos vieraista kulttuureista kotoisin olevat työntekijät jotenkin muuten hirvittävät, on todella helppoa vedota kielitaidon puutteisiin. Tilanne on surullinen, sillä monet suomen kielestä perusasiat oppineet ulkomaalaiset tarttuisivat reippaasti monenlaisiin työtehtäviin, joihin ei vaadita pitkää koulutusta ja täydellistä suomen kielen taitoa. Useat esimerkiksi Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat ovat työskennelleet mm rakennusmiehinä, maalareina, partureina, metalliseppinä ja autonkuljettajina lähtömaassaan. Näitä työtehtäviä moni on hoidellut ilman oman äidinkielensä luku- ja kirjotustaitoa. Nämä suomen kielen kautta luku- ja kirjoitustaidon saavuttaneet ihmiset olisivat kovin innokkaita työskentelemään esimerkiksi metalli- ja kokoonpanotyössä. Siis myös niillä aloilla, jonne nyt Varsinais-Suomessa etsitään joukoittain työvoimaa.

Saara Linnatsalo

Uusia Turku-oppaita valmistuu kesäksi

Onkohan jo kevät? Tätä kirjoittaessa sää on niin vaihteleva, että tunnissa saa kokea neljä vuodenaikaa. No vuodenajat ovat toki yksi Suomen matkailuvalteista, mutta ehkä tämä on vähän liikaa. Ainakin kalenterin mukaan toukokuu on jo kevätkuukausi ja niinpä sitä voi sanoa, että työn- ja tapahtumientäyteinen talvi alkaa olla takana. Kiinnostava ja uutta opettava talvi.

Syyskuussa 2016  Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa alkoi matkaoppaan ammattitutkinto, josta auktorisoituu uusia virallisia Turun matkailuoppaita. Koulutuksessa ovat yhteistyössä Visit Turku ja Turun Matkailuoppaat – Åbo Turistguider ry.

Talven aikana olemme vierailleet niin monessa Turun matkailukohteessa ja kuulleet niin monta asiantuntijaluentoa, että en äkkiseltään saanut niitä edes laskettua. On ollut mahtavaa tehdä yhteistyötä sekä oppaiden että matkailukohteiden edustajien kanssa. Turun oppaat ovat opastaneet meitä useassa paikassa ja jopa kokonaisia saarikierroksia Ruissalossa ja Hirvensalossa. Kohteiden edustajat puolestaan ovat ottaneet meidät vastaan ja jakaneet tietoa, jotta tulevilla oppailla on mahdollisimman paljon tietoa laadukkaiden opastusten tekemiseksi.

Olemme harjoitelleet opastuksia niin bussissa kuin kävellen. Olemme treenanneet mikrofonin käyttöä ja videoineet harjoituksia. Se on kaikkien mielestä aika kamalaa, mutta samalla todella opettavaista ja hyödyllistä nähdä itsensä asiakkaan näkökulmasta. Olemme oppineet uutta ja kerranneet vanhaa, minäkin ”vanhana” oppaana olen oppinut paljon. Ja mikä parasta, on hienoa huomata miten opiskelijat edistyvät ja kehittyvät. Ihan pian voimme törmätä ensimmäisiin opaskyltti rinnassaan kaupungilla opastamassa.

Aurinkoista kevättä toivotellen, kohta ensimmäisiä todistuksia kirjoitellen

Niina Aitamurto

Kuvien muodossa muutamia otteita matkan varrelta. Jos et tiedä missä nämä kaikki Turussa sijaitsevat, niin ota ihmeessä opas avuksesi. He kyllä tietävät!

Kuva 1 Turun Tuomiokirkko on yksi Turku-oppaiden tärkeimmistä kohteista.
Kuva 2 Ketkä kolme vekkulia täällä patsastelevat?
Kuva 3 Keväistä tunnelmaa Luostarinmäen Käsityöläismuseossa
Kuva 4 Onneksi Kakolassa pääsee nykyään vain käymään eikä näihin tiloihin tarvitse jäädä pitkäksi aikaa.

Työssäoppiminen avaa ovia työelämään

Matkailun moniosaaja –ryhmä aloitti työssäoppimisjakson, jossa on tavoitteena saada työkokemusta matkailualasta sekä työllistyä kesäksi. Opiskelijat pohtivat omia tavoitteitaaan työjaksolle etukäteen. Työssäoppimisen jälkeen on hyvä tehdä yhteenveto jakson tavoitteiden toteutumisesta ja suunnitelma siitä, miten voisi jatkaa omaa polkuaan matkailualalla. Joskus voi käydä niin, että työjakso osoittaa opiskelijalle, että tämä ala ei sovikaan hänelle. Siinäkin tapauksessa hän on päässyt eteenpäin askeleen.

Koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot valmistavat työelämään, mutta samalla myös tarjoavat monenlaisia elämyksiä. Työjakson tavoitteiden asettelua pohdittiin asiakaspalvelun (mitä vahvuuksia opiskelijalla on ja miten hän haluaa kehittyä asiakaspalvelijana), työvuorojen (millaisia haasteita vuorotyö saattaa aiheuttaa), suhteiden luomisen (onko mahdollisuus työllistyä), kielitaidon (mitä osaamista ja tavoitteita opiskelijalla on kielitaidon suhteen) sekä työtehtäväkokonaisuuksien hallinnan näkökulmasta.

Hyvää työssäoppimisessa on se, että opiskelija saa kontakteja eri ihmisiin sekä yrittäjiin ja työnantajat näkevät vastaavasti, jos sinussa on ainesta alan työtehtäviin.

Työssäoppiminen on loistava ponnistuslauta työelämään. Koska työssäoppimisjakson pystyy muokkaamaan itselleen mieleiseksi, opiskelija voi hakeutua tehtäviin, jotka vastaavat hänen henkilökohtaisia intressejään. Tällä tavalla pääsee monipuolistamaan osaamistaan ja luomaan hyvää pohjaa jatko-opintoihin tai työuralle. Opiskelijat, joilla on aiempaa työkokemusta, ovat usein etulyöntiasemaassa kesätyöpaikkoja täytettäessä.

Parhaimmissa tapauksissa työssäoppiminen on johtanut vakituisen työpaikan saantiin.

Kirjoittanut Anna-Mia Rinne-Saarinen.

Sata sanaa

"Sata sanaa iskee tulta, kun reformi etenee…”.

Näin voisi varioida Vicky Rostin ja Antti Tuiskun tunnetuksi tekemää rallia, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti ammatillisen koulutuksen reformisanaston. Sanasto paketoi lakimuutoksen reiluun sataan sanaan.

Ammatillinen koulutus laittaa nuorten ja aikuisten hynttyyt yhteen ensi vuoden alusta eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen. Muutos on pelkästään hyvä, ja se kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Tehokkuuteen kannustava ja henkilökohtaistamiseen perustuva malli yhtenäistää ammatillisen koulutuksen kaikkien silmissä. Yksi laki – yksi ammatillinen koulutus.

Mutta töitä siinä riittää, jotta malli saadaan onnistuneesti maaliin. Käytännön oppimisen arki muuttuu siinä samalla jokaisen ammatillisen opiskelijan kohdalla. Ei enää kaikille kaikkea samasta tuutista ja yhtä paljon, vaan jokaiselle tarpeen mukaan. Malli haastaa, ja on jo haastanut kaikki toimijat uudistumaan ja uudistamaan.

Mahdollisuus edesauttaa muutosta ja sen hyväksyminen moottoroi meidät kohti tavoitetta. Uusi ammatillinen koulutus palvelee opiskelijoita ja työ- ja elinkeinoelämää paremmin, koska uusi rahoitus- ja ohjausjärjestelmä puristaa koulutuksen järjestäjät antamaan kaikkensa ja tehostamaan toimintaansa asiakkaiden eduksi.

Reilun sadan sanan reformisanasto tuli tarpeeseen. Onhan se paljon tiiviimpi kuin lähes viiden ja puolen sadan sivun mittainen lakiesitys, jota on varmasti hypistelty taajaan ja tiiviisti ympäri Suomea. Näistä sanoista se totuus löytyy ja ajatukset toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen ammattilaiset onnistuvat tässäkin tehtävässä, se on sata sanaa varma juttu!

Kirjoittanut Osku Laukkanen