Blogin kirjoittajat

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Kirjoita postikorttiin - eiku chattiin!

Avasimme uudistetut www-sivumme touko-kesäkuun vaihteessa. Tekijä vaihtui pieneen ja ketterään turkulaiseen toimijaan, jonka kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta ja luontevaa. He ymmärsivät yskämme ja myös sen, ettei käytössämme olevaan koulutustietokantaan ole valmista ratkaisua, vaan se piti yhteistuumin rakentaa.

www-sivujemme rakenne ei juurikaan muuttunut, pyrimme edelleen yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Uutta on mm. responsiivisuus eli sivujen näkyvyys vaihtuu ruudusta toiseen sopivaksi, katsotpa sivuja mobiilinäytöltä tai pöytäkoneelta. Lisäksi ajankohtaiset asiat päivittyvät etusivun alaosaan sosiaalisen median kanavistamme.

Eniten jännitti meille kokonaan uudenlaisen välineen eli chatin käyttöönotto. Koska allekirjoittanut yhdessä kollegan kanssa istuu/seisoo työpöydän ääressä päivät pitkät, päätimme ottaa chatin haltuumme ensin. Halusimme nähdä, miten asiakkaat kyseiseen palvelutapaan suhtautuvat, millaisia kysymyksiä he esittävät, millaisella syklillä ja niin edelleen. Olemme huomanneet, että chat on asiakkaille luonnollinen tapa kontaktoida. Voit olla anonyymi tai jättää yhteystietosi niin halutessasi. Tiettävästi ainakin kaksi, nimenomaan chatin kautta tullutta tiedustelua on johtanut tutkintoon valmistavan koulutuksen aloittamiseen. Hurraa ja iso hymiö :-)!

Olen ollut iloinen osallistuttuani pitkästä aikaa suoraan asiakaspalveluun ja saadessani kontaktin asiakkaaseen minulle luontevalla tavalla eli kirjoittamalla. Vastaamalla kysymyksiin, jotka toisinaan asiakkaiden eri tasoisesta suomen kielen osaamisesta riippuen ovat vaatineet hieman enemmän jumppaamista. Olemme saaneet välitettyä asiakkaille tietoa ja tarvittaessa ohjanneet heidät oikean tahon puoleen lisätietoja varten. Kuukauden aikana olen myös itse oppinut todella paljon uusia asioita – siitäkin huolimatta, että toisen asteen koulutusmaailma sen kaikkine kiemuroineen on tullut tutuksi reilun 11 vuoden aikana.

Nyt käsillä on lomakausi, joka hiljentää oppilaitoksemme ja sitä myöten myös online-chattimme. Heinäkuussa vuoron perään päivystävät ammattitaitoiset koulutusassistenttimme palvelevat teitä parhaan tietonsa mukaan. Kaikki meille lähettämänne viestit jäävät talteen. Mahdollisiin avoimiin kysymyksiin vastaa ko. alan opettaja lomalta palattuaan.

Rakennamme uusia sivuja yhteistyökumppanimme kanssa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Toivelistalla on jo nyt runsaasti asioita, joita työstetään edelleen syksyllä. Toivomme luonnollisesti ideoita myös teiltä, hyvät asiakkaamme. Se, että löydätte sivuiltamme helposti kaiken oleellisen, on meille ensiarvoisen tärkeä asia.

Hyvää ja rentouttavaa kesälomakautta kaikille!

Kirjoittanut Taru Lehtonen

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Ennustin ja parempaa on luvassa

Viime syyskuisessa blogitekstissä pohdiskelin juuri alkaneen kurssin tulevaisuudennäkymiä kielen oppimisen suhteen. Miten on ennustettavissa opiskelijan mahdollinen edistyminen suomen kielen opinnoissa, kun häntä ei lainkaan tunne ja kaikki diagnostiset testit näyttävät käytännössä nollatasoa?

Silloin ennustin, että vuosikausia maassa ollut, mutta englanninkielisen amk-tutkinnon suorittanut vasta-alkaja ei juurikaan etene opinnoissaan. Ei siksi, että häneltä puuttuu opiskelutaitoja, vaan siksi, että hän on jo luonut omat englanninkieliset verkostonsa. Ei siis ole ”pakko oppia”, kun englannillakin pärjää. Sangen lyhytnäköistä logiikkaa, jonka kestämättömyys tulee työelämässä vastaan.

Ennustus meni puoliksi oikein. Puoliksi väärin sikäli, että yliopistosta valmistunut biologi ymmärsi myös suomen kielen tärkeyden ja sovelsi omaa opiskelutaitoaan myös kotoutumiskurssilla. Tulos oli sangen hyvä.

Ennustin myös, että vastatullut, mutta innokas ja utelias maahanmuuttaja pystyy nollatason aloituksesta huolimatta oppimaan sangen hyvän alkeiskielitaidon vajaassa vuodessa. Ei sekään kaikkien kohdalla toteutunut, mutta erityisesti yksi opiskelija loisti ylitse muiden. Alkuvaiheet menivät kokonaan samankieliseen vierustoveriin tukeutuen, mutta kurssin edetessä osat vaihtuivat ja alussa paremmin suomea osannut vierustoveri alkoikin saada entiseltä vasta-alkajalta tukea ja vastauksia kysymyksiinsä. Kyseisen opiskelijan kohdalle erityisen ratkaisevaa oli, että hän ei puhu sanaakaan englantia – ja minä en puhu hänen äidinkieltään.

Motivaatio kasvaa eksponentiaalisesti, kun ainoa keino tulla ymmärretyksi on puhua suomea. Vaikka kuinka vähän ja vaikka kuinka väärin, mutta jostakin se täytyy aloittaa.

Kirjoittanut Esa Laukkanen

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Mene metsään!

Kesä on taas täällä, vaikkei tänä vuonna oikein keväästä saatu nauttia. Yhtäkkiä kaikki vihertyi, linnut laulavat kilpaa ja juhannus sekä kesäloma uhkaa lähentyä kovaa vauhtia.

Työtä on tehty pitkin vuotta ja mielessä siintää se ihana hetki, kun hetkeksi saa hengähtää ja loma on edessä. Aamukamman piikkejä lasketaan ja rästitöitä tehdään innolla. Mutta…onko lomastakin tullut suorittamista? Jokainen haluaisi ottaa kaiken irti taas tästä ihanasta vuodenajasta, pitäisi matkustella, pitäisi tavata ystäviä ja sukulaisia, jollakulla kenties on sukujuhlia tulossa. Remonttia kenties tehdä, ainakin puutarha kunnostaa. Samaan syssyyn pitäisi tehdä sitä, pitäisi tehdä tätä…jotta varmasti olisi kerrankin lomaillut KUNNOLLA.

Usein kierrokset ovat kovia niin loman alkaessa, lomalla kuin sen päättyessäkin. Silloin ei puhuta elpymisestä.

Työpsykologi Tanja Lappi kertoo muutamia hyviä vinkkejä, miten laskeudut lomaan helposti, eikä pää kolmantena jalkana.
  • Aloita ja lopeta loma keskellä viikkoa. Lomafiilis alkaa nopeasti ja palatessa työhön ei heti ole edessä 5 täyttä työpäivää.
  • Laskeudu lomalle lempeästi, älä täytä viimeisiä päiviä palavereilla.
  • Koeta kerrankin lomallasi tehdä vain yhtä asiaa keskittyneesti kerrallaan, ei montaa asiaa yhtaikaa. Näin pystyt loman jälkeenkin keskittymään paremmin.
  • Lomalla voi vain olla, ei ole pakko suorittaa ja suunnitella.
  • Pidä digipaasto eli nauti mieluimmin ystävistä, luonnosta, taiteesta ja liikunnasta. Kaikkea ei tarvitse katsoa kännykkäkameran luupin läpi tai kertoa somessa.
Lopuksi vielä vinkki, jolla palaudut varmasti:

Nykypäivän elinympäristöihin ja elämäntapoihin liittyy runsaasti kuormitustekijöitä, jotka ovat omiaan nostamaan kehon valmiustilaa ja suorituskykyä. Terveydelle haitaksi stressitekijät muuttuvat, mikäli suorittamisen jälkeiseen lepoon ja palautumiseen ei jää riittävästi aikaa. Luonnonympäristöt tarjoavat vastalääkettä jatkuvalle suorittamiselle. Tutkimuksissa on todettu, että elimistön valmiustila laskee luonnonympäristössä muutamassa minuutissa kuormitusta edeltäneelle tasolle. Metsä on suomalaisille rakas, hiljainen paikka, joka on erinomainen esimerkki elvyttävästä ympäristöstä.

Mene siis metsään, pysy ääneti, nauti ja elvy. Hyvää kesää!

Kirjoittanut Terhi Rummukainen

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Mikä sinua motivoi?

Missä näet itsesi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Kysymys on varmasti monelle tuttu työhaastatteluista. Mutta mitä sillä oikein haetaan?

Tulevaisuuteen katsominen on tavoitteiden asettamista. Ihminen, jolla ei ole tavoitteita, ei näe tulevaisuutta edes mielikuvissaan. Olin mukana opiskelijavalinnoissa, jossa pitkään työttömänä ollut nuori näki itsensä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin nyt. ”Kaikki on hyvin näin.” – Tarvetta muutokseen ja koulutukseen ei siis ollut.

Tavoitteet luovat motivaatiota, motivaatio tavoitteita. Motivaation avulla etenet opinnoissa, jaksat työelämässä, harrastat, teet asioita, joita haluat tehdä.

Steven Reiss on määritellyt kuusitoista eri ihmisillä eri tavoin ilmenevää perusmotiivia: valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen, esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus ja mielenrauha. Esimerkiksi valta, halu vaikuttaa muihin voi näkyä pyrkimyksenä esimiestehtäviin tai vaikkapa opettajaksi; vähäinen vallan tarve saattaa ohjata ammattiin, jossa voi palvella muita. Järjestyksen ylläpitäminen on motiivi, joka sopii palkanlaskijalle, farmaseutille tai siivoojalle, kun taas vähäinen järjestyksen tarve motivoi spontaaneihin, jatkuvasti muuttuviin tehtäviin. Nämä esimerkit kuvaavat stereotypioita, mutta antavat ajatuksen siitä, miten motiivit voivat meitä ohjata.

Omia motiiveitaan tunnistamalla voi pohtia ammatinvalintaa, mutta yhtä lailla hakea motivaatiota jo olemassa olevaan ammattiin ja työhön. Jos sinua motivoi ruumiillinen aktiivisuus, voit muokata työtäsi niin, että pääset liikkumaan vaikka jaloittelutauoilla. Jos taas kotisohva kutsuu enemmän kuin lenkkipolut, pyri hakemaan mahdollisimman mukava ja pysyvä työpiste. Syömisestä nautinnon saava ruokkii työmotivaatiota rauhallisella lounastauolla, kun taas henkilö, jolle ruoka on vain välttämättömyys käyttää myös ruokatauot johonkin muuhun.

Kun omat motiivit on tunnistettu, voi asettaa itselleen realistisia tavoitteita. Tavoitteen pitää olla selkeä ja mahdollinen saavuttaa. Tavoitteen pitää olla myös jonkin verran haastava – kun sen eteen joutuu tekemään töitä, tietää, että tavoite on arvokas. Lottovoitto on siis haave, ei tavoite.

Mitä siis pitäisi vastata alussa esitettyyn kysymykseen? Totuudessa on hyvä pysyä, mutta sen voi muotoilla tilanteeseen sopivaksi. Eräs työnantaja kertoi, että hänelle paras vastaus on, että työnhakija kertoo tavoitteekseen olla viiden vuoden päästä taitava ammatissaan ja arvostettu työntekijä yrityksessä. Liian suuria tavoitteleva ei jäisi tehtävään, johon häntä oltiin palkkaamassa.

Joskus voi olla hyvä pitää lopulliset tavoitteet omana tietonaan.

Lisää motivaatioteoriasta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/27/rmp-profiili-paljastaa-motiivit

Kirjoittanut Pirkko Kuhmonen