Blogin kirjoittajat

perjantai 27. toukokuuta 2016

Lomakausi lähestyy - osaatko ennustaa säätä?

Kun jääkiekko on hetkeksi taakse jäänyttä elämää, lienee yleisin puheenaihe oleva ja tuleva säätila. Helpointa, ja ehkä paikkansapitävintäkin, on tietenkin poiketa katsomassa ikkunasta ulkona vallitsevaa säätilaa ja sitten tutkia netistä ammattilaisten tekemää ennustetta.
Nyt kesäaikaan voi kuitenkin itse kukin ryhtyä ennustamaan tulevia kelejä. Ihan ilman satelliitteja ja megatietokoneita. 

Aamuvirkut voivat ennustaa auringosta kirkasta ja helteistä päivää, kun aurinko nousee säkenöiden kirkkaana taivaalle. Jos taivaanranta punoittaa aamuauringon noustessa, niin todennäköisesti päivän kuluessa on tulossa sadetta. Sanonta 'jos illalla ruskaa, niin aamulla tuiskaa', on monta kertaa pitänyt paikkaansa.

Auringon laskiessa pilveen luvassa on sadetta, mutta hyttysten "tanssiessa" auringonlaskussa on luvassa kaunista keliä.
Sateen edellä kissat siivoavat huolellaan turkkiaan ja pääskyset lentävät matalalla. Korkealla lentävät linnut puolestaan ennustavat kaunista säätä.

Kansanuskomuksista kerrottakoon, että lauantainen sade on tavallisesti lyhytaikainen. Sateisena maanantaina, jos on kuu vasta aluillaan, on luvassa koko viikoksi sateita. Torstai-illan ilma antaa puolestaan osviittaa perjantain säälle. Sunnuntaina jos sataa, niin sitten sataa viikollakin vähän jokaisena päivänä.

Kaikesta huolimatta parasta on mennä ulos ja kokea keli kuin keli itse. Sateessa ei kukaan ole vielä sulanut, ellei satu olemaan sokerista tehty. Säätilalle emme mitään voi, mutta omaa asennettamme voimme aina muuttaa. 

Nautitaan siis luonnosta eikä valiteta turhista!

Kirjoittanut Tarja Stanley

torstai 19. toukokuuta 2016

Verkkosivuja luokassa tai kotisohvalla

Työni mielenkiintoisimpia osa-alueita ovat etäkoulutuksen toteutus ja sen kehittäminen. Digitaalisen median koulutuksessa kehitetään koko ajan etäkoulutuksen työkaluja ja käytäntöjä. Päämääränä on, että opiskelija saa saman hyödyn riippumatta koulutusmuodosta. Hän voi tulla paikalle, seurata tunteja kotoa tai työpaikaltaan samanaikaisesti tai katsoa tuntitallenteet myöhemmin.

Runsaan vuoden kestävään koulutukseen on voinut osallistua paikkakunnasta riippumatta noin kolmen vuoden ajan. Itselleni tämä on ollut jatkuva, mielenkiintoinen uuden oppimisen aihe. Emme pyri ammattimaisiin videoihin, vaan siihen, että kaikki opiskelijat voivat käytännön tasolla nähdä, mitä sisältöjä koulutuksessa käsitellään.

Tallenteet ovat suurimmaksi osaksi ruudunkaappausvideoita. Vuosien mittaan olen oppinut tekemään niistä koko ajan lyhyempiä. Tällöin linkit on helppo nimetä yksityiskohtaisesti aiheittain. Tämä helpottaa määrätyn videon löytymistä kuukausien päästä, kun sama aihe tulee asiakastöissä esille.

Kunkin tunnin osallistujat vaihtelevat paljon. On haastavaa saada ryhmä toimimaan yhteistyössä. Tässä on hyvänä apuna suljettu Facebook-ryhmä. Siellä ilmoitusasioiden lisäksi ryhmäläiset kertovat esille tulevista ongelmista esim. verkkosivun rakennuksessa. Usein moni törmää samaan ongelmaan, jolloin niitä on luontevaa ratkoa yhdessä. Se on myös toimiva paikka jakaa löytämiään materiaalilinkkejä ja alaan liittyviä vinkkejä. Jotkut ryhmät ovat alusta asti hyvin aktiivisia yhteistoiminnassa, toisia pitää rohkaista enemmän.

Tänä keväänä olen aiempaa enemmän kouluttanut ryhmiä, joissa ei käytetä tallennusta ja etälähetystä. Se on saanut minut huomaamaan, kuinka tottunut olen valitsemaan sanani sillä ajatuksella, että kaikki tallentuu videolle.

Kirjoittanut Tuula Kyrölä

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Työelämälähtöistä tuotesuunnittelua

Matkailun ohjelmapalvelujen ryhmä vietti 4.5.2016 lähipäivää yritysvierailun merkeissä kaupunkikartano Ruokorannassa (http://kaupunkikartano.fi ).
Tavoitteena oli tutustua yritykseen, esitellä opiskelijoiden tuotteita eli verkostoitua sekä ideoida hyvinvointituotteita Ruokorannan lähiluontoon.

Opiskelijat olivat harjoitelleet hissipuheen osaamisestaan tai tuotteestaan, jonka he esittivät Ruokorannan kartanopäällikölle.

Mikä on hissipuhe?

Hissipuhe on iskevä, kompakti ja positiivisen mielikuvan herättävä esitys esimerkiksi ohjelmapalvelutuotteesta. Ensivaikutelma on tärkeää! On tärkeää esittää asiansa niin, että kuulija kiinnostuu ja haluaa kuulla enemmän.

Hissipuheet toimivat käytännössä, koska yhteistyötä solmittiin menestyksekkäästi. Luotohyvinvointituotteet herättivät kiinnostusta ja innostusta. Tämä kuulostaa hienolta, rakennetaanhan Suomesta hyvinvointimatkailun pohjoista kärkimaata.

Iltapäivän tutustuimme Ruokarantaa ympäröivään kauniiseen luontoon. Totesimme, että paikka on ihanteellinen luontohyvinvointituotteiden luomiseen.

Luomisprosessin tuloksena saimme tehdä luontotaidetta (tärkeintä on luominen ei luomisen tulos), tanssia puiden kanssa ( kavaljeerin jalkojen liikkeet voi ennakoida :-)), luoda tauluja luonnon kauneudesta sekä kävellä aisteja herättävän paljasjalkapolulla.

Lähipäivän lopuksi saimme kokea tanssin hurmaa luonnossa. Ruokorannan terassi toimi mahtavana paikkana tanssiharjoituksille, edessä täydellinen järvimaisema.

Lähipäivä päätettiin onnistuneesti tähän tunnelmaan, katso kuvagalleria.
Minäkin voisin innostua tanssista…jos saisin olla luonnossa!

Kirjoittanut Anna-Mia Rinne-Saarinen

maanantai 9. toukokuuta 2016

Arki on tarinoita

Opinto-ohjaajana kuulen paljon tarinoita. Ihmiset kertovat, miten heistä tuli se, mitä he ovat tänään. Ohjauksessa mietimme, miten tarina voisi jatkua, mitä tulee vastaan huomenna, tulevina vuosina.

Elämä voi kuljettaa arvaamattomasti.  Joku on päätynyt jo nuorena työelämään, toiset eivät koskaan. On rakastuttu, erottu, muutettu paikkakuntaa tai maata, tehty lapsia, hoidettu omaisia, sairastuttu, saatu unelmatyö, jääty työttömäksi.

Kaikille elämä ei ole menestystarina. Haaveet eivät toteudu, lujakaan tahto ei vie sinne, minne haluaisi. Silti taaksepäin katsottuna eletty elämä, hyvä tai huono, on tarina. Ikävät asiat voivat muuttua vahvistaviksi kokemuksiksi, kun aikaa on kulunut.  Myös ankea arki on arvotavaraa, kun kerromme siitä muille.  – Arvaa, ottiko silloin päähän…  Siitäkin selvittiin. Tunne välittyy, pääset osaksi toisen kokemusta. Elettyä elämää, wau.

Ohjauksessa yksi keino ottaa etäisyyttä omaan arkeen on tulevaisuuden muistelu, pohdinta siitä, miltä tämä hetki näyttä vuoden tai vaikkapa viiden vuoden kuluttua.  Mitä minulle tapahtui, entä tunteilleni? Miten elämä eteni? Mitä tein? Keneltä sain tukea ja apua? Mitä pelkäsin tai mistä olin huolissani? Muistanko tämän arjen ikävänä vai osana elettyä elämää?
Viikonlopun, loman, koulutuksen, työpaikan tai eläkkeen toivossa pitää nauttia niistä pienistä asioista, jotka tekevät arjesta jälkikäteen tarinan. Rämäkkä nauru kahvihuoneessa, pukuhuoneessa käyty keskustelu työkaverin kanssa, opiskelijan hymy ja nyökkäys käytävällä, oven sulkeminen työpäivän jälkeen. Näistä se syntyy.
Elämä voi nyt tuntua ankealta, mutta jo huomenna se on tarina. Eletään siinä.

Kirjoittanut Pirkko Kuhmonen