Työssäoppiminen avaa ovia työelämään

Matkailun moniosaaja –ryhmä aloitti työssäoppimisjakson, jossa on tavoitteena saada työkokemusta matkailualasta sekä työllistyä kesäksi. Opiskelijat pohtivat omia tavoitteitaaan työjaksolle etukäteen. Työssäoppimisen jälkeen on hyvä tehdä yhteenveto jakson tavoitteiden toteutumisesta ja suunnitelma siitä, miten voisi jatkaa omaa polkuaan matkailualalla. Joskus voi käydä niin, että työjakso osoittaa opiskelijalle, että tämä ala ei sovikaan hänelle. Siinäkin tapauksessa hän on päässyt eteenpäin askeleen.

Koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot valmistavat työelämään, mutta samalla myös tarjoavat monenlaisia elämyksiä. Työjakson tavoitteiden asettelua pohdittiin asiakaspalvelun (mitä vahvuuksia opiskelijalla on ja miten hän haluaa kehittyä asiakaspalvelijana), työvuorojen (millaisia haasteita vuorotyö saattaa aiheuttaa), suhteiden luomisen (onko mahdollisuus työllistyä), kielitaidon (mitä osaamista ja tavoitteita opiskelijalla on kielitaidon suhteen) sekä työtehtäväkokonaisuuksien hallinnan näkökulmasta.

Hyvää työssäoppimisessa on se, että opiskelija saa kontakteja eri ihmisiin sekä yrittäjiin ja työnantajat näkevät vastaavasti, jos sinussa on ainesta alan työtehtäviin.

Työssäoppiminen on loistava ponnistuslauta työelämään. Koska työssäoppimisjakson pystyy muokkaamaan itselleen mieleiseksi, opiskelija voi hakeutua tehtäviin, jotka vastaavat hänen henkilökohtaisia intressejään. Tällä tavalla pääsee monipuolistamaan osaamistaan ja luomaan hyvää pohjaa jatko-opintoihin tai työuralle. Opiskelijat, joilla on aiempaa työkokemusta, ovat usein etulyöntiasemaassa kesätyöpaikkoja täytettäessä.

Parhaimmissa tapauksissa työssäoppiminen on johtanut vakituisen työpaikan saantiin.

Kirjoittanut Anna-Mia Rinne-Saarinen.

Saitko palautetta?

TV-kokki on tehnyt huutamisesta ja huonosti käyttäytymisestä brändin. Kameroiden edessä vastapuolella ei ole mahdollisuutta puolustautua ja katsojalle jää mielikuva, että huuto oli ansaittua ja dramaattinen tilanne hauska.

Tosielämässä öykkäröinti voi tehdä pahaa jälkeä. Uraohjauksessa olen kuullut tarinoita siitä, miten esimieheltä tai asiakkaalta saatu huutopalaute on johtanut jopa alan vaihtoon. Valitettavasti, sillä palaute kertoo enemmän antajastaan kuin palautteen saajasta.

Arviointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat tärkeä osa opiskelua ja työelämää. Ilman palautetta emme voi kehittyä. Omaa toimintaamme arvioimalla opimme näkemään omat vahvuutemme ja heikkoutemme.

Se, miten palautetta annetaan, onkin jo taitolaji. Arviointitilanne on herkkä: opiskelija, joka on pitkään valmistautunut näyttöön, kuulee tarkasti jokaisen sanan ja äänensävyn. Virheistä on voitava sanoa, mutta huonosti annettu palaute voi viedä motivaation, itseluottamuksen, aiheuttaa jopa traumoja. Hyvin annettu palaute, kriittinenkin, kannustaa ja auttaa näkemään kehittämisen kohteet, luo luottamusta omiin kykyihin ja mikä tärkeintä, kasvattaa työn iloa.

Ammatillisen kasvun ydintä on se, että oppii antamaan palautetta rakentavasti – niin alaiselle, työtoverille kuin esimiehelle. On osattava erottaa, mikä on korjattavissa olevaa käytöstä ja toimintaa, mikä taas persoonallinen ominaisuus, jota ei ole oikeus kommentoida.

Kiitos kantaa pitkälle. Jokainen, joka on kasvattanut lapsia, on sen nähnyt. Ilo on suuri, kun onnistut, ja muut sen huomaavat. Silti täytyy olla myös realistinen ja aito: kehutaan oikeista asioista, korjaamisen kohteet kerrotaan asiallisesti perustellen. Näin palautetta oppii myös ottamaan vastaan.

Ammatillisen koulutuksen arvioinnin ja palautteen antamisen tavoite on, että työelämään tulee ammattilaisia, jotka ammattiosaamisen lisäksi osaavat antaa ja ottaa vastaan palautetta, arvioida rakentavasti sekä omaa että muiden toimintaa. Tunnistavat, milloin oma ja muiden käyttäytyminen ei ole asiallista tai toiminta ammattimaista, kykenevät korjaamaan toimintaansa palautteen pohjalta. Ennen kaikkea - uskaltavat ottaa asioita kasvokkain asiallisesti puheeksi.

Hyvinvoiva työyhteisö ei ole Hell´s Kitchen. Työhyvinvointi rakentuu oikeudenmukaisesti, rakentavasti ja avoimesti toimivan palautejärjestelmän kautta.

Pirkko Kuhmonen