”Opettaja, milloin minä työ?”

Otsikon kysymyksen minulle asetti eräs lukutaitokurssilla opiskeleva syyrialainen nuori mies muutama kuukausi sitten. Vastasin kysymykseen, että sitten kun osaat puhua, lukea ja kirjoittaa suomea vähän enemmän.

Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien työllistyminen on ollut maassamme todella vaikeaa. Suurimpana syynä siihen pidetään sitä, että luku- ja kirjoitustaidottomina maahan muuttaneet eivät saavuta riittävää Suomen työmarkkinoilla tarvittavaa puhe-, luku- ja kirjoitustaitoa.

Jos ei ole lapsena saanut mahdollisuutta hankkia omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaitoa, on tuon taidon hankkiminen täysin uudella vieraalla kielellä vaikeaa. Koulutuksistamme on kuitenkin kuoriutunut rohkaisevia esimerkkejä opiskelijoista, jotka ovat muutamassa vuodessa oppineet niin mainiosti puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan suomen kieltä, että ovat murtaneet lasikaton työelämään jo 2-3 vuoden kuluttua maahan muutettuaan.

Heikko kielitaito on toisaalta myös helppo tekosyy työmarkkinoilla olla palkkaamatta innokasta maahanmuuttajaa työhön. Jos vieraista kulttuureista kotoisin olevat työntekijät jotenkin muuten hirvittävät, on todella helppoa vedota kielitaidon puutteisiin. Tilanne on surullinen, sillä monet suomen kielestä perusasiat oppineet ulkomaalaiset tarttuisivat reippaasti monenlaisiin työtehtäviin, joihin ei vaadita pitkää koulutusta ja täydellistä suomen kielen taitoa. Useat esimerkiksi Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat ovat työskennelleet mm rakennusmiehinä, maalareina, partureina, metalliseppinä ja autonkuljettajina lähtömaassaan. Näitä työtehtäviä moni on hoidellut ilman oman äidinkielensä luku- ja kirjotustaitoa. Nämä suomen kielen kautta luku- ja kirjoitustaidon saavuttaneet ihmiset olisivat kovin innokkaita työskentelemään esimerkiksi metalli- ja kokoonpanotyössä. Siis myös niillä aloilla, jonne nyt Varsinais-Suomessa etsitään joukoittain työvoimaa.

Saara Linnatsalo

Luisteluiloa Parkissa

Meitä turkulaisia hellitään talvisin kahdella tekojäällä, joilla passaa luistella vaikka rapsakassa vesisateessa. Pakkasimme viime perjantaina lukutaitoryhmien kanssa luistimet kassiin ja suuntasimme Parkin tekojäälle. Ilma oli hyvä ja jää liukas! Niinpä kykenimme hyvin opettamaan opiskelijoille luistelun alkeita sekä talviliikuntasanastoa. – Potku sivulle ja liuku!

Opiskelijoille perjantain opetustuokio luistimilla oli varmasti jännittävä. Osaa hirvitti niin paljon, että he laittoivat kyllä luistimet jalkaan, mutta kokivat sitten jääkauhun, kun olisi pitänyt ottaa ensipotkut jäällä. Vaikka kaikki eivät uskaltaneetkaan kokeilla kiiltävän jään tenhoa, kaikki herkuttelivat vuoden ensimmäisillä laskiaispullilla!

Luistelu oli valtaosalle opiskelijoista mukava kokemus. Luulenkin, että toteutamme tänä talvena useamman opetustuokion luistimilla.

Kuvassa opettajat Noora (vas.) ja Hannamari opettavat Stefania luistelemaan.

Saara Linnatsalo