Kuvan voimalla

Satutteko tietämään, mitä ovat ”veržliaraktis”, ”atsuktuvas”, ”matuoti” ja ”plaktukas”. Voin kertoa, että ne ovat kaikille tuttuja työkaluja, jotka voi nähdä millä tahansa liettualaisella työpajalla. Mutta jos olette itse kyseisellä verstaalla töissä, ja pomo pyytää hakemaan nuo yllämainitut kapineet työkalupakista, osaatteko etsiä asianmukaiset välineet? Tuskinpa.

Tekniikan alojen koulutuksiin hakeutuu paljon maahanmuuttajia, joiden suomen kielen taito on hädin tuskin välttävällä perustasolla. Heidän on kuitenkin heti ensimmäisistä koulutuspäivistä alkaen tiedettävä työsalissa käytettävien tärkeimpien koneiden ja työkalujen nimet. Myös työturvallisuuden kannalta on oleellista, että koneita osataan käyttää asianmukaisesti ja että koneen käyttäjällä on asialliset turvavarusteet.

Asioitten kirjallinen selvittäminen on paitsi hidasta myös tarpeettoman teoreettista. Avuksi onkin otettu kuvat ja video. Metallimiehen työkalupakki levälleen pöydälle ja kamera käyntiin. Opettaja voi kertoa videokameralle eri työkalujen nimet (myös puhekieliset termit), ja yksinkertaisen editointiohjelman avulla tehdään video, jossa kunkin työkalun kuvan alle saadaan työkalun nimi kirjoitettuna samalla kun opiskelija kuulee sen kuulokkeistaan puhuttuna.

Näppärimmät alkavat heti kirjoittaa itselleen sanastoa, jossa on sinänsä tuttujen työkalujen nimet suomeksi ja opiskelijan omalla kielellä. Seuraavassa harjoituksessa tehtävänä onkin sitten yhdistää työkalun kuva ja sen nimi puhuttuna. Eli opiskelijaa pyydetään suullisesti etsimään eri työkaluja. Näin asiat jäävät mieleen suullisesti ja itse oikeinkirjoitukseen ei tarvitse niinkään puuttua. Pääasia, että opiskelija osaa ojentaa pyydetyn työkalun. Kirjoittaminen tulee tärkeäksi vasta tuonnempana.

Opiskelijat tekevät itselleen listan työkalujen nimistä tietokoneen ja kuvien avulla itsenäisesti paljon tehokkaammin kuin opettajan käskyttämänä taululta käsin. Jokainen saa myös edetä omaan tahtiinsa.

Niin – ne alussa mainitut työkalut ovat jakoavain, ruuvimeisseli, mitta ja vasara. Liettuaksi.

Kirjoittanut Esa Laukkanen

Oppiminen vaikeaa?

Kun aikuinen lähtee opiskelemaan, edellisistä opinnoista voi olla pitkä aika - vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mielikuvissa saattaa siintää peruskoulun pulpetti, tylsä oppitunti, kiusaava luokkakaveri ja laulukoe luokan edessä. Tai muistot voivat olla ruusuisia, mukavaa yhdessäoloa, rentoja opettajia, oppimisen iloa. Yhtä kaikki, vanhat oppimiskokemukset muovaavat suhtautumista uusiin opintoihin.

Moni kantaa mukanaan vanhoja rasitteita. Koulukiusaamisen jäljet kestävät pitkään ja saattavat olla jopa esteenä sille, että uskaltautuu enää koskaan opiskelemaan. Oppimisvaikeudet voivat tuntua mielessä ylipääsemättömiltä.

Opintojen alussa me opot pidämme Oppistartti-päivän, jonka tarkoituksena on orientoida opintoihin ja herättää ajatuksia siitä, miten itse kukin meistä oppii parhaiten. Jokainen on erilainen myös oppijana. Yksi oppii kuuntelemalla, toinen tekemällä, joku tarvitsee työrauhan, toinen keskittyy vain taustamusiikin avulla. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole olemassa, täytyy vain löytää se itselle sopiva.

Oppistartissa mitataan opiskelijoiden oppimisvalmiuksia, hahmotuskykyä, luetun ymmärtämistä, matematiikan taitoja ja tarvittaessa soveltuvuutta alalle. Tehtävien perusteella arvioidaan, tarvitseeko opiskelija oppimiseen lisätukea ja ohjausta.

Oppimisvaikeudet eivät ole este oppimiselle. Opiskelijan kanssa mietitään ja harjoitellaan, miten tehostan muistiani, miten keskityn paremmin, miten löydän olennaisen asian. Jo oman oppimistyylin oivaltaminen voi olla iso asia, mutta ennen kaikkea se, että oppii.

Aikuisena voi aloittaa tyhjältä pöydältä ja löytää uudelleen oppimisen ilo. Aikuiskoulutus ei ole tenttikirjojen pänttäämistä vaan tekemistä, oivaltamista, oman kehityksen arviointia, vertaisoppimista. Opettaja tukee ja ohjaa, ei nolaa tai kurita.

Opiskelu ei ole koko ajan helppoa tai mukavaa, päivät vaihtelevat kuten elämässä yleensä. Tavoitteen saavuttaminen tuntuu kuitenkin sitä paremmalta, mitä enemmän sen eteen on tehnyt töitä.

-Ei enää koskaan opiskelemaan, huudahtaa moni viimeisenä koulupäivänä. Mutta kun kipinä on syttynyt, mieli muuttuu helposti. Opiskelukin voi koukuttaa.

Pirkko Kuhmonen

Arjen kielioppia, vai miten se nyt oli?

Yksinkertaiset asiat muuttuvat joskus monimutkaisiksi, kun niitä yrittää selittää järkeenkäyvästi.

Ope: Kirja on pöydällä, kirjat ovat pöydällä.
(Kirjoitan sen myös taululle ja alleviivaan ’on’ ja ’t + ovat’ yksikön ja monikon erottamiseksi.)

Opiskelija: OK. ’Kirja’ on yksi ja ’kirjat’ on monta?

Ope: Just niin.

Opiskelija: Yksi kirja on pöydällä, viisi kirjat ovat pöydällä?

Ope: Ei. ’Yksi kirja on pöydällä, viisi kirjaa on pöydällä’.

Opiskelija: Mutta ’viisi’ on monta! Yksi on, viisi ovat.

Ope: Niin on, mutta jos sinä sanot, että ’viisi’, niin sitten ei tule monikko ’t’ eikä ’ovat’.

Opiskelija: ?????

Ope: Jos on numero 2, 3, 4, 5, tai 100 tai vaikka 1000, niin ei tule monikko ’t’, vaan ’a’ ja verbi ei ole ’ovat’, vaan ’on’.

Opiskelija: Miksi ei ’ovat’?

Ope: Jos sinä sanot ’kirjat’, niin tulee ’ovat’. Mutta jos sina sanot numeron, ei tule ’ovat’, vaan ’on’. Ja se ei ole ’kirjat’, vaan ’kirjaa’.

(Samalla alan miettiä, miten pitkälle uskallan mennä. Voinko selittää, että ’viisi’ on yksikön perusmuoto, ja koska se on lauseen subjekti, verbin täytyy olla yksikössä? Itsestään selväähän on, että ’viisi kirjaa on pöydällä’, mutta ’viidet sakset ovat pöydällä’. En voi kuitenkaan edellyttää, että opiskelijat ymmärtävät kieliopin teoriaa. Se ei ole kurssin sisältö eikä päämäärä. Tarkoitus on oppia kommukoimaan suomeksi. Palaan siis lähtöruutuun.)

Ope: ’Kirja on’, ’kirjat ovat’, ’viisi kirjaa on’. Tämä on systeemi. Täytyy muistaa.

(Opiskelijan ilme kuvastaa ihmetystä, epätoivoa, kiinnostusta, oivallusta ja paria muutakin tunnetilaa. Julistan varmuuden vuoksi kahvitauon. 20 minuuttia.)

Ja lopuksi yksi professori Googlen antama apu opiskelijalle:
Kollegani vastaanotti opiskelijoiden kirjoitustehtäviä. ”Minä asun tasangossa”, kirjoitti yksi opiskelija.
Mitä hän tarkoitti, ja mikä oli Googlen logiikka – jätän sen lukijan mietittäväksi.

Kirjoittanut Esa Laukkanen

Turun AKK:n TAPAHTUMATUOTTAJAT nyt ja 2017

Turussa järjestetään mahtavia ja mielenkiintoisia tapahtumia vuonna 2017. Turun Aikuiskoulutuskeskus tarttui haasteeseen ja ryhtyi kouluttamaan tapahtumatuotannon ammattilaisia yhteistyössä tulevien tapahtumien järjestäjien kanssa. Yhteistyö Reformaation juhlavuoden tapahtumien, Europa Nostran kongressin sekä Kirkkopäivien kanssa on ollut innostavaa ja työelämälähtöistä.

Tapahtuman tuottamisen tärkein ja haastavin vaihe on tapahtuman suunnittelu, joka on 75%(!) koko projektista. Tapahtuman suunnittelua selkeyttävät strategiset ja operatiiviset kysymykset. Tästä on hyvä laittaa prosessi käyntiin:

Strategiset kysymykset

• Miksi tapahtuma järjestetään?
• Kenelle tapahtuma järjestetään?
• Mitä, missä ja milloin tapahtuma järjestetään?

Operatiiviset kysymykset

• Miten tapahtuma järjestetään (tapahtumaprosessi)?
• Millainen on tapahtuman ohjelma ja sisältö?
• Kuka toimii vastuuhenkilönä, isäntänä?

Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää, että hyvin suunniteltu tapahtuma kulkee omalla painollaan ja tapahtuma tehdään ihmisille.

Olemme nyt ryhmän kanssa sukeltaneet sisälle tapahtumiin. Oppimista tapahtuu rinnakkain sekä opiskelun että tapahtumien suunnittelun myötä. Kaikkien tapahtumien tavoitteena on ylittää osallistujien odotukset, jättää osallistujille positiivinen muistijälki. Toivottavasti näin käy meidänkin tulevissa tapahtumissa.

Anna-Mia Rinne-Saarinen

Jos metsään haluat mennä nyt

Kesä kääntyy kohden syksyä, ja metsässä sienet odottavat keräilijöitään. Vielä ei ole ollut yöpakkasia, ja sateiden ansiosta sieniä on runsaasti tarjolla. Sienimetsään menijän on hyvä muistaa kertoa läheisilleen, minne aikoo mennä, kauanko aikoo viipyä, ja kännykkä on hyvä ottaa mukaan. Sitten ei muuta kuin sään mukainen pukeutuminen, hyvät jalkineet, kori tai ämpäri sekä sienten puhdistustarvikkeet mukaan ja menoksi, mieluusti tuttuun maastoon.

Vasta-alkajan on kuitenkin hyvä opetella etukäteen tunnistamaan muutama sieni ennen tosi koitosta.

Helpoiten tunnistettava itiöemälajike lienee kanttarelli eli keltavahvero. Useasti sen löytää sekametsästä, vähän varjoisesta ja kosteahkosta maastosta. Hyvällä tuurilla niitä on maa keltaisenaan. Sekoittamisen vaaraa ei ole oikeastaan muuhun kuin keltavahakkaaseen, joka sekään ei ole myrkyllinen sieni, vain mauton.

Herkkutatti on metsien ehdotonta sieniaatelia. Sen tunnistaa helposti tukevasta jalastaan, kuperasta lakista sekä valkoisesta pillistöstä joka vanhetessaan muuttuu kellertävästä vihertäväksi. Tatit ovat myös toukkien herkkua. Sienestä veistetään maistellut osat pois, ja loput sitten omaan koriin. Tatit sopivat erinomaisen hyvin siivuitettuna kuivattavaksi vaikkapa talven risottoa maustamaan.

Syksyn ehdoton suosikkilajike on suppilovahvero. Vahverokausi on vasta aluillaan. Yleensä vahvero vaatii vähän kylmeneviä öitä kasvaakseen, mutta sitten satoa riittääkin aina lumen tuloon saakka. Lumettomana talvena metsistä voi löytyä hyväkuntoisia suppilovahveroita vielä joulukuussakin.

Tarja Stanley

Verkkosivuja luokassa tai kotisohvalla

Työni mielenkiintoisimpia osa-alueita ovat etäkoulutuksen toteutus ja sen kehittäminen. Digitaalisen median koulutuksessa kehitetään koko ajan etäkoulutuksen työkaluja ja käytäntöjä. Päämääränä on, että opiskelija saa saman hyödyn riippumatta koulutusmuodosta. Hän voi tulla paikalle, seurata tunteja kotoa tai työpaikaltaan samanaikaisesti tai katsoa tuntitallenteet myöhemmin.

Runsaan vuoden kestävään koulutukseen on voinut osallistua paikkakunnasta riippumatta noin kolmen vuoden ajan. Itselleni tämä on ollut jatkuva, mielenkiintoinen uuden oppimisen aihe. Emme pyri ammattimaisiin videoihin, vaan siihen, että kaikki opiskelijat voivat käytännön tasolla nähdä, mitä sisältöjä koulutuksessa käsitellään.

Tallenteet ovat suurimmaksi osaksi ruudunkaappausvideoita. Vuosien mittaan olen oppinut tekemään niistä koko ajan lyhyempiä. Tällöin linkit on helppo nimetä yksityiskohtaisesti aiheittain. Tämä helpottaa määrätyn videon löytymistä kuukausien päästä, kun sama aihe tulee asiakastöissä esille.

Kunkin tunnin osallistujat vaihtelevat paljon. On haastavaa saada ryhmä toimimaan yhteistyössä. Tässä on hyvänä apuna suljettu Facebook-ryhmä. Siellä ilmoitusasioiden lisäksi ryhmäläiset kertovat esille tulevista ongelmista esim. verkkosivun rakennuksessa. Usein moni törmää samaan ongelmaan, jolloin niitä on luontevaa ratkoa yhdessä. Se on myös toimiva paikka jakaa löytämiään materiaalilinkkejä ja alaan liittyviä vinkkejä. Jotkut ryhmät ovat alusta asti hyvin aktiivisia yhteistoiminnassa, toisia pitää rohkaista enemmän.

Tänä keväänä olen aiempaa enemmän kouluttanut ryhmiä, joissa ei käytetä tallennusta ja etälähetystä. Se on saanut minut huomaamaan, kuinka tottunut olen valitsemaan sanani sillä ajatuksella, että kaikki tallentuu videolle.

Kirjoittanut Tuula Kyrölä

Harjoitus tekee mestarin

Suoritin teininä tet-jakson vanhassa alakoulussani. Työelämässä riitti tutustuttavaa: kopiointia, kaappien siivoamista, pullakahvia opettajien huoneessa ja sen sellaista. Pääsimme kuitenkin kaverin kanssa myös valvomaan tunteja. Kutosten luokassa tämä teini tunsi itsensä melkoiseksi järjestyksenvalvonnan amatööriksi.

Toisen vuoden yliopisto-opiskelijana taisin jo näyttää enemmän aikuiselta, koska ysit lukivat lukukirjojansa nätisti, kun kävin heittämässä sijaisuuden yläkoulussa - aivan pihalla todellisesta opetustyöstä. Viime syksynä fiilistelin vierellä niitä harjoittelijan tunnelmia, kun astutaan ensimmäistä kertaa uuden eteen.

Sain ennen joululomaa luokkaan avukseni maisteriopintojen harjoittelua tekevän opiskelijan. Häntä ohjatessa, seuratessa ja hänen rinnallaan sain mahtavan tilaisuuden peilailla omaa työtäni. Työ vie mukanaan, ja meiltä kaikilta varmasti unohtuu päivien päätteeksi, että omalta polulta voisi hetkeksi astua pois ja katsoa, miten muut kulkevat sitä samaa polkua – opetella itse uusi tapa askeltaa tai ylittää este.

Kuljin pari kuukautta vanhaa tuttua polkua uuden seuralaisen kanssa. Hänen kanssaan tuli arvioitua omaa työtä, hänen työtään sekä omaa ohjaamista. Toista kannustaessa tulee kannustettua myös itseä; kukaan ei ole seppä syntyessään. Itsekin peittosin alkuvuosien epävarmuutta sillä ajatuksella, että opettajan ei tarvitse tietää kaikkea – riittää kun tiedän, mistä löydän vastauksen ja osaan siirtää tiedon eteenpäin.

Kevät tuo aina jotain uutta mukanaan. Annetaan itsellemme uuden edessä lupa opetella, oppia ja harjoitella. Nyt, huomenna ja vuosien päästä.

Henkilökohtaisesti, sinulle

Tutkintotavoitteinen aikuisopiskelu on tänä päivänä hyvin henkilökohtaista. Opinnot ja tutkinnon suorittaminen suunnitellaan jokaisen opiskelijan aiempi osaaminen huomioon ottaen. Tämä toteutuu henkilökohtaistamisessa.

Jokaisen tutkintoa tai tutkinnon osaa tavoittelevan opiskelijan kohdalla selvitämme aina henkilökohtaisesti hänen aiemman osaamisensa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa osaamisen vertaamista tutkintotavoitteisiin. Tällöin puhutaan opinnoista, kursseista, arkiosaamisesta, harrastuneisuudesta, työkokemuksesta tai mistä tahansa, mikä on voinut tuottaa jo tavoiteltua osaamista. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että henkilö, jolla on jo riittävästi aiempaa osaamista, tuleekin vain osoittamaan osaamistaan suoraan tutkintotilaisuuksiin. Osaaminen määrittelee tarvittavan oppimisen määrän ja laajuuden.

Henkilökohtaistamisessa huomioidaan myös oppimisen valmiudet ja taidot. Jos aikuisopiskelijalla on tarvetta opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin, ne toteutetaan osana koulutusta. Jokaiselle tarjotaan juuri hänen tarvitsemansa ohjaus ja tuki opintojen sekä tutkinnon suorittamisen tueksi.

Tervetuloa opiskelemaan ja hankkimaan ammatillista osaamista!

Kirjoittanut Osku Laukkanen

On jälleen hyvien päätösten aika!

Uusi vuosi ja uudet aloitukset. Meillä Turun AKK:ssa vuodenvaihteessa käynnistyy perinteisesti paljon uusia koulutuksia. Jotenkin on luontevaa aloittaa opinnot joko alkuvuonna tai sitten alkusyksystä, kun lapsetkin menevät kouluun. Uuden vuoden lupaukseksi oman osaamisen kehittäminen ei ole huono tavoite, sillä opiskelu kannattaa aina.

Päätös opiskella on aina henkilökohtainen, siihen törmään usein yritysmyynnissä. Jos pomon saa innostumaan henkilöstönsä kouluttamisesta, se ei vielä riitä. Lisäksi pitää saada myytyä ajatus opiskelusta myös henkilökunnalle, varsinkin jos kyseessä on tutkintotavoitteinen opiskelu, jolloin opintoihin kuluu aina vapaa-aikaa. Tutkintopaperi on kuitenkin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla, onhan se todiste osaamisesta. Yritykselle suoritetut tutkinnot toimivat laaduntakeena. Väitän niiden olevan jopa kilpailuetu, jota kannattaa hyödyntää yrityksen markkinoinnissa.

Tämän päivän ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintotodistukset kertovat kyseessä olevan oman alansa huippuosaaja, sillä paperia ei saa ilman osaamisen näyttöä aidossa työtilanteessa. Tutkintojärjestelmämme on hiottu pitkälle varmistamaan, että suorittaja todellakin osaa asiansa.

Turun AKK:n markkinoinnissa on vuosien varrella viljelty useita jatkuvaan kouluttautumiseen liittyviä sloganeja kuten: Ilo oppia isonakin! Mielestäni kaikkein paras ja osuvin on vanha totuus: Työelämä muuttuu, osaava menestyy!
Aloita sinäkin uusi vuosi kouluttautumalla.

Muuttuvaa matkailua – opettamassa ja oppimassa

Matkailuala on nopeasti muuttuva ja trendiherkkä toimiala. Matkailualan opettajana huomaan viettäväni paljon aikaa Facebookissa, Twitterissä, opinnäytetöitä selaten ja matkailusivustoilla alan uusimpia trendejä ja muutoksia tutkaillen. Niissä pitäisi pysyä mukana ja hoksata toimintaympäristön muutokset nopeasti, jotta palveluja voidaan kehittää siihen suuntaan, jota asiakkaat haluavat.

Kuva: Taru Lehtonen

Globalisaatio, taloudelliset tekijät ja teknologian kehittyminen ovat jo mullistaneet alaa ja jatkossa muutos tapahtuu todennäköisesti vielä nopeammalla tahdilla. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat, massatuotteiden sijaan kaivataan henkilökohtaisuutta, ainutlaatuisuutta ja elämyksiä. Tämä on tietenkin huomioitava myös koulutusmaailmassa kun kehitetään opetuksen sisältöjä.

Osallistuin parisen viikkoa sitten kollegani kanssa matkailukoulutuksen verkostopäiville Porvoossa. Teemana oli matkailun muutos ja päivien otsikkona oli "Matkaa muutoksen mukana". Päivät pitivät sisällään mielenkiintoisia luentoja muutoksesta ja muutama huomio alan tulevaisuudesta jäikin erityisesti mieleeni. Apollomatkojen toimitusjohtaja Eva Torra puhui matkailualan muutoksista, muuttuvista työtehtävistä ja asenteen merkityksestä alan työtehtävissä. Työtehtävät alalla muuttuvat ja moniosaajia tullaan tarvitsemaan yhä enemmän. Työn luonne kohtaa myös muutoksen: onko niin, että teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä tulevaisuudessa digiosaaja on matkailualan halutuin työntekijä? Toimeentulo koostuu enenevässä määrin pienistä paloista, projekteista ja toimeksiannoista? Kohdeopas onkin tulevaisuudessa destination manager, elämyksien mahdollistaja? Asennetta peräänkuulutettiin. Kaiken muun voi oppia.

Verkostopäivät ovat mielenkiintoisten luentojen lisäksi oiva tapa pitää yhteyttä kollegoihin ympäri Suomen ja oppia uutta: hyviä käytänteitä, yhteisiä kokemuksia ja kurkistuksia tulevaan. Vaikka opettajan työ pääasiassa onkin opettamista, samalla oppii itsekin. Siinäpä työn suola. Ja sokeri.

Kirjoittanut Niina Aitamurto

Uutta oppimassa

Onko taidot ruosteessa?

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja aikuisen oppijan arkea sävyttävät tästä syksystä eteenpäin lakiuudistus, henkilökohtaistamisen asetus ja osaamisperusteisuus.

Opiskelijan kannalta kehitys on erinomainen. Oppiminen ja tutkinnon suorittaminen selkeytyvät, ja niissä huomioidaan entistä enemmän aiemmin hankittu osaaminen. Henkilökohtaistamisella jokaiselle aikuisoppijalle rakennetaan oma opintopolku, joka johtaa kohti tavoiteltavaa tutkintoa hänelle parhaiten sopivalla tavalla.

Oppiminen ei ole enää pelkkää opiskelua, vaan pikemminkin osaamisen hankkimista ja sen todentamista. Ammattitaitoa hankitaan tutkinnossa määriteltyjen vaatimusten mukaisesti esimerkiksi lähiopinnoissa, työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa, verkko-opinnoissa, projekteissa ja ryhmätöissä. Lopuksi osaaminen näytetään ja arvioidaan tutkintotilaisuuksissa.

Tutkinnon hankkiminen kannattaa aina. Se avaa uusia ovia elämässä ja hioo ruostuneetkin taidot.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa voi suorittaa lähes 100 erilaista tutkintoa. Eri rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla aikuisille monelta eri suunnalta. Aina ajantasaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme: www.turunakk.fi

Kirjoittanut Osku Laukkanen