Sata sanaa

"Sata sanaa iskee tulta, kun reformi etenee…”.

Näin voisi varioida Vicky Rostin ja Antti Tuiskun tunnetuksi tekemää rallia, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti ammatillisen koulutuksen reformisanaston. Sanasto paketoi lakimuutoksen reiluun sataan sanaan.

Ammatillinen koulutus laittaa nuorten ja aikuisten hynttyyt yhteen ensi vuoden alusta eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen. Muutos on pelkästään hyvä, ja se kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Tehokkuuteen kannustava ja henkilökohtaistamiseen perustuva malli yhtenäistää ammatillisen koulutuksen kaikkien silmissä. Yksi laki – yksi ammatillinen koulutus.

Mutta töitä siinä riittää, jotta malli saadaan onnistuneesti maaliin. Käytännön oppimisen arki muuttuu siinä samalla jokaisen ammatillisen opiskelijan kohdalla. Ei enää kaikille kaikkea samasta tuutista ja yhtä paljon, vaan jokaiselle tarpeen mukaan. Malli haastaa, ja on jo haastanut kaikki toimijat uudistumaan ja uudistamaan.

Mahdollisuus edesauttaa muutosta ja sen hyväksyminen moottoroi meidät kohti tavoitetta. Uusi ammatillinen koulutus palvelee opiskelijoita ja työ- ja elinkeinoelämää paremmin, koska uusi rahoitus- ja ohjausjärjestelmä puristaa koulutuksen järjestäjät antamaan kaikkensa ja tehostamaan toimintaansa asiakkaiden eduksi.

Reilun sadan sanan reformisanasto tuli tarpeeseen. Onhan se paljon tiiviimpi kuin lähes viiden ja puolen sadan sivun mittainen lakiesitys, jota on varmasti hypistelty taajaan ja tiiviisti ympäri Suomea. Näistä sanoista se totuus löytyy ja ajatukset toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen ammattilaiset onnistuvat tässäkin tehtävässä, se on sata sanaa varma juttu!

Kirjoittanut Osku Laukkanen

Pit stop!

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus alkaa olla viittä vaille valmis. Eduskunta käsittelee pian hallituksen esitystä ammatillisen koulutuksen reformista. Jos hallituspuolueiden rivit pysyvät kohdillaan, reformi etenee vauhdilla, ja 2018 meillä on jo käytössä uusi ammatillisen koulutuksen laki sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmät.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat varautuneet muutokseen kukin omalla tavallaan. Meillä on käytetty useita pit stoppeja matkan varrella. Vain siten pystymme kohdistamaan toimemme olennaiseen ja valmistautumaan tulevaan laadukkaasti.

Lyhyt pysähdys, kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat avain menestymiselle. Yhdessä tekemisen ja suunnittelemisen kulttuurin kasvattaminen vaatii aikaa. Minä-ajattelusta me-ajatteluun ei aina ole niin lyhyt matka kuin voisi kuvitella.

Organisaation, strategian ja pedagogiikan justeeraaminen kohti reformia on täydessä vauhdissa. Pienet yksityiskohdat ja suuret linjat ratkaisevat uudessa toimintaympäristössä onnistumisen. Haluamme saada tähän muutokseen kaikki mukaan.

Työyhteisömme koostuu raudanlujista ammattilaisista: meillä on osaavat opettajat, taitavat koulutusassistentit, tarkka taloushallinto ja yhdessä eteenpäin joukkojaan luotsaavat esimiehet. Avainasemassa tulevaisuudessakin on asiakas ja hänen tarpeensa. Meidän on viritettävä koulutusmoottorimme tätä varten.

Prosessien hiominen ei ole vain lähtökiihdytys tai loppusuora - se vaatii kaikki kierrokset ja täyden ajan. Sillä matkalla tarvitsemme pit stoppeja. Meidän on maltettava pysähtyä, kohdata toinen, antaa tilaa vuorovaikutukselle, kuunnella ja yrittää ymmärtää toista.

Näillä nuoteilla on hyvä jatkaa matkaa kohti ruutulippua.

Osku Laukkanen, pedagoginen rehtori

Katse peräpeiliin - vain tämän kerran

Vuosi 2016 alkaa olla päätöksessään. Millainen vuosi se olikaan!

Jouduimme hyvästelemään suuren joukon valovoimaisia taiteilijoita ja näyttelijöitä. Englanti äänesti itsensä ulos EU:sta ja USA halusi diilimiehen tulevaksi presidentikseen. Kaikenlaisia kahnauksia – suuria ja pieniä – uutisoitiin tapahtuvan siellä täällä. Poliittinen ilmapiiri taantui kylmän sodan tasolle. Humanitaariset katastrofit vyöryivät uutisina olohuoneisiimme ja älylaitteisiin, terroriteot Euroopassa kylvivät pelkoa. Maa järisi ympäri maailmaa.

Suomessa puhuttivat edellä mainittujen lisäksi sananvapaus, soteuudistus ja Turun AKK:takin koskeva koulutusuudistus. Pokemonijahdista oltiin montaa mieltä, samoin pääministerin Terrafame-pipo-gatesta ja kauppojen aukiolojen vapautuksesta.

Turun AKK:n vuosi oli vauhdikas.

Tammikuussa juhlittiin Turun Aikuiskoulutuskeskuksen 40-vuotista ja Turun kesäyliopiston 80-vuotista taivalta yhteisessä juhlassa.

Maaliskuussa avasimme pohjoismaiden ensimmäisen Grohe Akatemian Artukaisten toimipaikkaan. Akatemian avasi Grohen Pohjois- ja Itä-Euroopan johtaja Jonas Brennwald. Kyseessä on Grohen hanoilla ja suihkuilla varustettu harjoitustila tuleville LVI-alan ammattilaisille.

Toukokuussa erä- ja luonto-opasopiskelijamme ahkeroivat Kurjenrahkalla valtakunnallisen kansallispuistopäivän merkeissä yhdessä Metsähallituksen edustajien kanssa. Kuun vaihteessa hikoilimme ensimmäisessä The Shift –tapahtumassa Turun linnassa. Samassa tapahtumassa arvokasta kokemusta keräsivät turvallisuusalan perustutkinto-opiskelijamme, joiden työpanos keräsi kehuja joka taholta.

Kesäkuussa isännöimme koulutusreformityöpajaa pitkäaikaisen rehtorimme Harri Seikolan johdolla, joka saman kuun lopulla jäi eläkkeelle.

Kesätauon jälkeen osallistuimme erinäisille koulutusmessuille, annoimme muutamille opiskelijoillemme Instagram-tilimme päivitysoikeudet, vietimme upeaa monikansallista YK:n päivää ja pikkujoulujuhlia sekä päivitimme toimintasuunnitelmaa haastavalle vuodelle 2017.

Tulevana vuonna haasteita riittää. Koulutusuudistus on tosiasia ja se tulee väistämättä vaikuttamaan toimintaamme jollakin tasolla. Miten, se jää nähtäväksi.

Mutta on ensi vuonna odotettavissa hyviäkin asioita. Suomi nimittäin täyttää 100 vuotta ja se, jos mikä, on juhlan arvoista.

Tämän kirjoituksen myötä blogi jää tauolle. Palaamme linjoille tammikuussa, toivottavasti uusien nettisivujen myötä, jonne tämä blogikin siirtyy.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

toivottaa Taru Lehtonen

Työssä oppien

Näyttötutkintojärjestelmässä osoitetaan työelämässä tarvittavaa osaamista, ja sen perusteella ansaitaan tutkintotodistus. Vaadittu osaaminen määritellään tutkinnon perusteissa työelämän työprosessien osaamisen kautta. Oppiminen on siis osaamisen kasvattamista. Oppimista tapahtuu monella tavalla. Tarjolla on lähiopetusta, itsenäistä työskentelyä, projekteja, verkko-oppimista ja työssäoppimista.

Reformi, eli ammatillisen koulutuksen uudistaminen on edennyt jo siihen vaiheeseen, että hallituksen laatima esitys on lausuntokierroksella ennen alkukeväistä eduskunnan käsittelyä. Reformissa työssäoppiminen paketoidaan oppisopimuksen ja koulutussopimuksen malleihin.

Oppisopimus pohjaa aina työsopimukseen, ja se takaa opiskelijalle myös sopimuksen mukaisen palkan. Koulutussopimus taas perustuu perinteiseen työharjoittelumalliin, jossa yhteistyö perustuu hyvään tahtoon ja yhteistyön luomaan win-win tilanteeseen.

Oppisopimus syntyy, kun työnantaja valitsee työsuhteen rinnalle oppimisopimusmallin. Koulutussopimuksessa tilanne on toinen. Siinä vasta tavoitellaan tulevaa työsuhdetta ja kaikki perustuu mahdollisuuteen oppia työssä ja mahdollisuuteen näyttää osaamistaan.

Työ- ja elinkeinoelämän innostaminen tähän prosessiin vaatii meiltä entistäkin enemmän. Suhteet ja hyvät kokemukset konkretisoituvat laadukkaana yhteistyönä tutkinnon suorittajan työssäoppimisen ja yhteistyöyritysten välillä. Opettajiemme verkostot ja työelämäosaaminen ratkaisevat sen, miten jouhevasti meidän opiskelijamme saavat hyviä työssäoppimisen mahdollisuuksia.

Opiskelijan ottaminen tuo aina mukanaan työyhteisöön tuoretta alan tieto-taitoa. Työpaikkaohjaajat oppivat ohjatessaan opiskelijoita taatusti uusia taitoja itsestään ja myös työprosesseistaan. Työnantajat saavat myös mahdollisuuden nähdä potentiaalisen työntekijän työssäoppijan roolissa ihan oikeissa töissä.

Haasteitakin tässä riittää, kuten miten suunnittelemme yhteisen ohjaamisen työpaikan ohjaajan ja harjoittelusta vastaavan opettajan välillä? Ja miten sitoutamme työpaikan ihmiset yhteiseen tavoitteeseen?

Työssä oppien, yhteistyössä!

Kirjoittanut Osku Laukkanen