Muutama sana rohkeudesta

Me kaikki ihailemme ihmisiä, jotka uskaltavat toteuttaa unelmiaan. Heitä, jotka myyvät omaisuutensa ja lähtevät maailmanympäripurjehdukselle. Tai heitä, jotka jättävät oravanpyörän ja muuttavat Intiaan meditoimaan. Tai heitä, jotka uskaltavat vielä kerran lähteä opiskelemaan sitä lapsuuden unelma-ammattia, jonka jostain syystä aikanaan unohtivat. Lista on loputon.

Kuva: fromhollandtofinlandwithlove.blogspot.fi

Rohkeus ei ole pelkkä asenne, se vaatii tekoja. Siksi se lienee melko vaikeaa paitsi yksilöille, myös yrityksille. Entisessä elämässä telealalla mainostoimisto ehdotti 1990-luvun lopulla lankapuhelinhintojen havainnollistamiseksi mm. siittiöitä lehtimainoksiin. Tyrmäsimme ajatuksen mauttomana ja liian kaukaa haettuna, vaikkakin henkilökohtaisesti asia kutkutti. Oltais kerrankin repäisty! Mutta maailma muuttuu, Eskoseni - tälläkin viikolla olen monta kertaa nähnyt erään silmälasiliikkeen mainoksen, jossa siittiö huristelee munasolun ohi näkemättä maaliaan. Mielestäni loistavaa ja rohkeaa mainontaa tässä mielensäpahottajien luvatussa maassa.

Muutama viikko sitten osallistuin seminaaripäivään, jossa yksi puhujista oli Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila. Esityksen otsikko oli Paskaa tuulettimeen. Jukka on aiemmin mainosmaailmassa kannuksensa hakenut rohkea uudistaja, jota edes tappouhkaukset tuotteiden pois vetämisestä Magneettimediaan yhdistetystä tavarataloketju Kärkkäisestä eivät hetkauttaneet. Rohkea veto oli myös lanseerata Tom of Finland –mallisto, joka jakoi paitsi kuluttajien, myös Finlaysonin omien myymälänvetäjien mielipiteet. Kaikesta huolimatta mallisto on ollut menestys. Jukka ja Finlayson eivät luovuttaneet.

Sain myös kuulla, ettei Finlaysonilla markkinointisuunnitelmaa vaan yritys elää adhokratiassa. Ja että Jukka ei tuijottele yhtään exceliä, mistä näkyisi yrityksen tuloskunto ja tila. Rohkeaa toimintaa toimitusjohtajalta. Luonnollisesti kyseinen malli ja toimintatapa poikivat rohkeutta ja innovatiivisuutta läpi organisaation. Nyt yritys ostaa meidän vanhat pussilakanamme ja tekee niistä räsymattoja. Yksinkertaista, mutta nerokasta!

En nyt tarkoita, että meidän kaikkien tarvitsisi alkaa elämään erityisen rohkeasti, turhia riskejä ottaen. Monille suurta rohkeutta saattaa olla jo se, että hymyilee kadulla tuntemattomalle tai tervehtii iloisesti bussikuskia. Tai että alkaa keskustelemaan kaupassa tuntemattoman kanssa vaikka omenoiden laadusta tai säätilasta. Itseäni olen usein viihdyttänyt juuri tällä tavalla.

Rohkeus kasvaa, kun sitä käytetään. Ja mitä enemmän sitä käyttää epäonnistumisista tai haukuista huolimatta, sitä mahdollisemmalta tuntuu tavoitteiden saavuttaminen, olivatpa ne minkä kokoisia tahansa.

Kirjoittanut Taru Lehtonen

Markkinointia ennen ja nyt

Olen työskennellyt markkinoinnin parissa jo 20 vuotta, joista viimeiset 10 vuotta Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa. Jotain työn ja aihealueen kiinnostavuudesta kertoo, etten vielä ole kyllästynyt tähän – päinvastoin. Nythän tämä vasta mielenkiintoiseksi on käynyt!
 

Maybelline-mainos v. 1938

Markkinointihommia aloittaessani aikataulut olivat todella pitkiä – briiffistä ensimmäiseen presentaatioon, siitä layoutiin ja edelleen valmiiseen painotuotteeseen saattoi kulua toistakin kuukautta. Markkinointitoimenpiteitä suunniteltiin vuositasolla. Personointi ja etunimellä puhuttelu oli tavallista. Asiakasrekistereitä demografisine taustatietoineen ostettiin kalliilla hinnalla tarkoitusta varten erikseen perustetuista yrityksistä. Suoramarkkinoinnin ohella (suuret) printtimainokset olivat arvossaan paitsi brändin kasvattajina, myös sen aikaisissa Suomen markoissa mitattuna.

Sosiaalinen media, blogit, google, videot sekä hakukone- ja -sanaoptimointi – digitaalinen markkinointi ylipäätään - on mullistanut markkinoinnin. Tänä päivänä on oltava on-line lähes vuorokauden ympäri, hieman toimialasta riippuen. Muutoksista huolimatta yritämme väkisin siirtää oppimamme vanhan tiedon uusiin välineisiin, vaikka pelisäännöt, kenttä ja ostajat ovat totaalisesti muuttuneet. 

Internet ja some ovat pienentäneet maailmaamme, globalisaatio on täyttä totta. Tiedonkulku on nopeaa: kun joku jenkeissä twiittaa, istuu uneton suomalainen juuri silloin koneen ääressä jakaen tiedon omille verkostoilleen saman tien, ja niin edelleen. Myös työn määrä on suhteellisesti lisääntynyt, sillä vaikka ne perinteiset markkinointitoimenpiteet ovat vähentyneet, eivät ne ole mihinkään kadonneet. 

Muodissa oleva kaiken visualisointi aiheuttaa koulutusten markkinoinnissa omat haasteensa. Koulutus kun ei ole konkretiaa, vaan jokaisen henkilökohtainen kokemus, johon vaikuttavat tausta, työkokemus, aiempi koulutus, elämäntilanne ja oma asenne. Emme voi luvata, että opiskelija oppii jotain uutta ja olennaista, jos hän ei itse niin koe tai edes halua. Siitäkin huolimatta on yritettävä luoda mielikuvia siitä, mihin opiskelija voi koulutuksen avulla päästä ja mitä saavuttaa.

Juuri nämä haasteet inspiroivat minua päivittäin, pakottavat miettimään asioita monelta kantilta. Olen lapsellisen utelias ja rohkea uusia työkaluja ja sovelluksia kohtaan, haluan heti päästä testaamaan niitä käytännössä. Puhelimeni pursuaa erilaisia appseja, joista osaa olen kokeillut kerran, toiset jäävät päivittäin käytettäviksi työkaluiksi. 

Muutokset ovat paitsi tarpeen myös mahdollisuuksia - huomenna vastaan voi tulla jotain vieläkin mielenkiintoisempaa ja jännempää!

Kirjoittanut Taru Lehtonen