Kukin tavallaan, kuha rentoutuu

Källskär, Kökar

Tämän blogkirjoituksen myötä siirrymme pikkuhiljaa kesälomille. Vaikka Turun AKK:ssa on joitakin opiskelijaryhmiä läpi kesän, on heinäkuu kuitenkin selvästi hiljaisin kuukausi. Artukainen sulkee ovensa kahdeksi viikoksi, Kärsämäessä on infopäivystys läpi kesän. Lähihoitajaopiskelijoidemme voimainponnistus Auringonkukkaprojekti työllistää heidät ja osan opettajista 24/7 Ruisrock-viikonlopun ajan.

Kahvipöytäkeskusteluissa henkilökuntamme siirtyy kuka mökille, kuka vesille, kuka kaukomaille. Ohjelmassa on lukemista, käsitöitä, maakuntamatkailua, festareita, reppureissaamista, retkeilyä ja vaikka mitä. Toiset vannovat pelkän löhöilyn ja lepäämisen nimiin. Oli keino mikä tahansa, pääasia, että ladataan akkuja ja kerätään voimia syksyn koitoksiin. Koulutuskentässä ajat ovat kovat, edessä on vaikeita päätöksiä.

Turussa ja lähiseudulla piisaa tapahtumia siihen malliin, että kalenterikin kauhistelee. Varsinkin heinäkuun viimeinen nk. superviikonloppu tulee täyttämään Turun hotellit, kadut ja ravintolat ääriään myöten. Positiivista Turun matkailulle, ja toivottavasti myös maineelle!

Itselleni tämä on juhlavuosi muutoinkin kuin pyöreiden vuosien täytyttyä. Heinäkuussa suuntaan 10. kertaa pyörällä viikoksi Ahvenanmaalle. Ensimmäinen tehtiin elokuun puolessa välissä, sen jälkeen ajankohta on aina osunut heinäkuulle. Vieläkin löytyy saaresta tutkimisen arvoisia paikkoja ja kohteita. Tähän asti mieleenpainuvin on ollut pikkuruinen Källskärin saari Kökarin eteläpuolella. Siellä olen napannut myös oheisen kuvan. Tänä vuonna toivon näkeväni Apolloperhosia, joita lähden bongaamaan Föglön saarelle. Lähes nenäliinankokoisen, upean perhosen näkeminen ja ikuistaminen kruunaisi juhlavuoden!

Toivottavasti myös sinun kesääsi kuuluu paljon mukavia ja rentouttavia asioita ja tapahtumia - sellaisia, joista syntyy kivoja muistoja. Säätilalle emme mitään voi, mutta toivoa sopii, että lämpötila pysyttelisi mieluummin 20 asteen ylä- kuin alapuolella. Mielellään vaikka joka päivä.

Tämän myötä toivotan kaikille hyvää juhannusta ja ihania, aurinkoisia kesäpäiviä! Seuraava blogi julkaistaan elokuussa.

Kirjoittanut Taru Lehtonen

Maakuntamatkailu kannattaa!

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa päivästä, joka ei välttämättä ole matkailualan opettajan tyypillinen työpäivä.

Viime viikon maanantaina (23.5.) kokosimme kaikki matkailukoulutuksen ryhmät yhteen ja lähdimme saaristoon. Mukana olivat Turun AKK:n matkaoppaan ammattitutkinnon ja matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto-opiskelijat sekä matkailu moniosaajat – ryhmä.

Suuntanamme oli aamun aluksi Naantali, jossa meillä oli kaksi tulevien oppaiden tutkintotilaisuutta. Toinen oli ihastuttava rakkaustarinoita luotaava opastus Naantalin hautausmaalla ja toinen presidenttien puolisoista kertova teemallinen opastus Kultarannassa.

Tämän jälkeen vuorossa oli kerrassaan maittava lounas saaristolaispöydän muodossa ravintola Pohjakulmassa Rymättylän Poikossa. Vatsat täynnä ei onneksi kauaa tarvinnut bussissa istua kun pääsimmekin jo reippaalle esittelykierrokselle Herrankukkaroon.

Sieltä matkamme jatkui kohti Hangan laituria ja m/s Österniä, jolla taitoimme noin puolen tunnin matkan Seiliin. Seilissä meitä oli vastassa opas, joka kertoi Seilin mielenkiintoisesta spitaali- ja mielisairaalahistoriasta ja saaren rakennuksista, joista kaikkein tunnetuin on varmastikin punainen puukirkko 1700-luvulta. Ja josta ei tietenkään ole kuvaa!

Taidankin kesälomalla tehdä ainakin yhden lähimatkan saaristoon. On se niin hieno. Ja niin lähellä!

Aurinkoista kesää!

Katso vielä kuvat alta!

Kirjoittanut Niina Aitamurto

Kultaranta: Aamu alkoi mielenkiintoisella teemaopastuksella presidenttien puolisoista tasavallan presidentin virallisen kesäasunnon Kultarannan puutarhassa.

Herrankukkaro 1: Koetimme oppaamme kehoituksesta laskea montako myrskylyhtyä Herrankukkarosta löytyy, mutta luovutimme aika nopeasti....

Herrankukkaro 2: Mummon vai vaarin mökki? Hauskasti tuotteistettuja majoitustiloja!

Seili 1: Seilin saaristoluonto on lumoavaa, varsinkin keväällä.

Seili 2: Seilin kirkon takana sijaitseva hautausmaa kätkee traagisiakin tarinoita mielisairaalan ajoilta.

Sää antoi parastaan koko retkemme ajan!