Saitko palautetta?

TV-kokki on tehnyt huutamisesta ja huonosti käyttäytymisestä brändin. Kameroiden edessä vastapuolella ei ole mahdollisuutta puolustautua ja katsojalle jää mielikuva, että huuto oli ansaittua ja dramaattinen tilanne hauska.

Tosielämässä öykkäröinti voi tehdä pahaa jälkeä. Uraohjauksessa olen kuullut tarinoita siitä, miten esimieheltä tai asiakkaalta saatu huutopalaute on johtanut jopa alan vaihtoon. Valitettavasti, sillä palaute kertoo enemmän antajastaan kuin palautteen saajasta.

Arviointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat tärkeä osa opiskelua ja työelämää. Ilman palautetta emme voi kehittyä. Omaa toimintaamme arvioimalla opimme näkemään omat vahvuutemme ja heikkoutemme.

Se, miten palautetta annetaan, onkin jo taitolaji. Arviointitilanne on herkkä: opiskelija, joka on pitkään valmistautunut näyttöön, kuulee tarkasti jokaisen sanan ja äänensävyn. Virheistä on voitava sanoa, mutta huonosti annettu palaute voi viedä motivaation, itseluottamuksen, aiheuttaa jopa traumoja. Hyvin annettu palaute, kriittinenkin, kannustaa ja auttaa näkemään kehittämisen kohteet, luo luottamusta omiin kykyihin ja mikä tärkeintä, kasvattaa työn iloa.

Ammatillisen kasvun ydintä on se, että oppii antamaan palautetta rakentavasti – niin alaiselle, työtoverille kuin esimiehelle. On osattava erottaa, mikä on korjattavissa olevaa käytöstä ja toimintaa, mikä taas persoonallinen ominaisuus, jota ei ole oikeus kommentoida.

Kiitos kantaa pitkälle. Jokainen, joka on kasvattanut lapsia, on sen nähnyt. Ilo on suuri, kun onnistut, ja muut sen huomaavat. Silti täytyy olla myös realistinen ja aito: kehutaan oikeista asioista, korjaamisen kohteet kerrotaan asiallisesti perustellen. Näin palautetta oppii myös ottamaan vastaan.

Ammatillisen koulutuksen arvioinnin ja palautteen antamisen tavoite on, että työelämään tulee ammattilaisia, jotka ammattiosaamisen lisäksi osaavat antaa ja ottaa vastaan palautetta, arvioida rakentavasti sekä omaa että muiden toimintaa. Tunnistavat, milloin oma ja muiden käyttäytyminen ei ole asiallista tai toiminta ammattimaista, kykenevät korjaamaan toimintaansa palautteen pohjalta. Ennen kaikkea - uskaltavat ottaa asioita kasvokkain asiallisesti puheeksi.

Hyvinvoiva työyhteisö ei ole Hell´s Kitchen. Työhyvinvointi rakentuu oikeudenmukaisesti, rakentavasti ja avoimesti toimivan palautejärjestelmän kautta.

Pirkko Kuhmonen

Luisteluiloa Parkissa

Meitä turkulaisia hellitään talvisin kahdella tekojäällä, joilla passaa luistella vaikka rapsakassa vesisateessa. Pakkasimme viime perjantaina lukutaitoryhmien kanssa luistimet kassiin ja suuntasimme Parkin tekojäälle. Ilma oli hyvä ja jää liukas! Niinpä kykenimme hyvin opettamaan opiskelijoille luistelun alkeita sekä talviliikuntasanastoa. – Potku sivulle ja liuku!

Opiskelijoille perjantain opetustuokio luistimilla oli varmasti jännittävä. Osaa hirvitti niin paljon, että he laittoivat kyllä luistimet jalkaan, mutta kokivat sitten jääkauhun, kun olisi pitänyt ottaa ensipotkut jäällä. Vaikka kaikki eivät uskaltaneetkaan kokeilla kiiltävän jään tenhoa, kaikki herkuttelivat vuoden ensimmäisillä laskiaispullilla!

Luistelu oli valtaosalle opiskelijoista mukava kokemus. Luulenkin, että toteutamme tänä talvena useamman opetustuokion luistimilla.

Kuvassa opettajat Noora (vas.) ja Hannamari opettavat Stefania luistelemaan.

Saara Linnatsalo

Katse peräpeiliin - vain tämän kerran

Vuosi 2016 alkaa olla päätöksessään. Millainen vuosi se olikaan!

Jouduimme hyvästelemään suuren joukon valovoimaisia taiteilijoita ja näyttelijöitä. Englanti äänesti itsensä ulos EU:sta ja USA halusi diilimiehen tulevaksi presidentikseen. Kaikenlaisia kahnauksia – suuria ja pieniä – uutisoitiin tapahtuvan siellä täällä. Poliittinen ilmapiiri taantui kylmän sodan tasolle. Humanitaariset katastrofit vyöryivät uutisina olohuoneisiimme ja älylaitteisiin, terroriteot Euroopassa kylvivät pelkoa. Maa järisi ympäri maailmaa.

Suomessa puhuttivat edellä mainittujen lisäksi sananvapaus, soteuudistus ja Turun AKK:takin koskeva koulutusuudistus. Pokemonijahdista oltiin montaa mieltä, samoin pääministerin Terrafame-pipo-gatesta ja kauppojen aukiolojen vapautuksesta.

Turun AKK:n vuosi oli vauhdikas.

Tammikuussa juhlittiin Turun Aikuiskoulutuskeskuksen 40-vuotista ja Turun kesäyliopiston 80-vuotista taivalta yhteisessä juhlassa.

Maaliskuussa avasimme pohjoismaiden ensimmäisen Grohe Akatemian Artukaisten toimipaikkaan. Akatemian avasi Grohen Pohjois- ja Itä-Euroopan johtaja Jonas Brennwald. Kyseessä on Grohen hanoilla ja suihkuilla varustettu harjoitustila tuleville LVI-alan ammattilaisille.

Toukokuussa erä- ja luonto-opasopiskelijamme ahkeroivat Kurjenrahkalla valtakunnallisen kansallispuistopäivän merkeissä yhdessä Metsähallituksen edustajien kanssa. Kuun vaihteessa hikoilimme ensimmäisessä The Shift –tapahtumassa Turun linnassa. Samassa tapahtumassa arvokasta kokemusta keräsivät turvallisuusalan perustutkinto-opiskelijamme, joiden työpanos keräsi kehuja joka taholta.

Kesäkuussa isännöimme koulutusreformityöpajaa pitkäaikaisen rehtorimme Harri Seikolan johdolla, joka saman kuun lopulla jäi eläkkeelle.

Kesätauon jälkeen osallistuimme erinäisille koulutusmessuille, annoimme muutamille opiskelijoillemme Instagram-tilimme päivitysoikeudet, vietimme upeaa monikansallista YK:n päivää ja pikkujoulujuhlia sekä päivitimme toimintasuunnitelmaa haastavalle vuodelle 2017.

Tulevana vuonna haasteita riittää. Koulutusuudistus on tosiasia ja se tulee väistämättä vaikuttamaan toimintaamme jollakin tasolla. Miten, se jää nähtäväksi.

Mutta on ensi vuonna odotettavissa hyviäkin asioita. Suomi nimittäin täyttää 100 vuotta ja se, jos mikä, on juhlan arvoista.

Tämän kirjoituksen myötä blogi jää tauolle. Palaamme linjoille tammikuussa, toivottavasti uusien nettisivujen myötä, jonne tämä blogikin siirtyy.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

toivottaa Taru Lehtonen

Joulu tulee - vinkkejä stressittömään joulusiivoukseen

Jos haluat päästä helpommalla, niin otapa tästä muutama niksi haltuun:

• Aloita ajoissa. Jaksota siivousta useammalle päivälle niin ennen joulua riittää kevyempi ylläpitosiivous.
• Voit varsin hyvin aloitella saunan pesulla jo joulukuun alussa. Saunan puhdistuksessa ota huomioon seuraavia asioita: Kastele lauteet ennen pesua, käytä saunan pesuun soveltuvaa puhdistusainetta ja harjaa/laudepesintä, joka puhdistaa hyvin myös lauteiden raot. Huuhtele lopuksi kylmällä vedellä, tämä sulkee puun huokoset. Jouluna löylyveteen voit sujauttaa hyvää löylytuoksua.
• Mattoja ei ole tarpeen enää nykyään tampata pihalla. Jos haluat, voit viedä ne tuulettumaan toki ulos. Toivotaan siis raikkaita pakkassäitä.
• Peitot, tyynyt ja patjat voit samoin raikastaa ulkosalla, mutta ei pölypunkkien vuoksi, ne raukat kun ovat kuolleet jo sukupuuttoon.
• Tiesitkö, että pölyt kannattaa pyyhkiä vasta imuroinnin jälkeen, koska imurointi nostattaa kuitenkin pölyä ilmaan? Pintojen pyyhintä kannattaa tehdä nihkeällä mikrokuitupyyhkeellä, muista myös peilit. Mikrokuitupyyhkeitä myyvät marketit, ei siis enää kannata käyttää vanhoja froteepyyhkeitä.
• Kun annostelet puhdistusaineita, tutustu tarkkaan annosteluohjeeseen. Yliannostelulla saat vain kerrostumia pintoihin ja voit jopa pilata pintamateriaalit.
• Jääkaapin puhdistuksessa kokeile seuraavaa: tunkkaisen hajun poistat pyyhkimällä jääkaapin siivouspyyhkeellä, joka on kostutettu väkiviinaetikkaliuokseen (1 dl etikkaa/1 l vettä) tai klooripitoisella aineella, mutta muista tässäkin annostelu! Hajuja saa kerättyä myös parilla ruokalusikallisella ruokasoodaa, joka jätetään astiassa jääkaappiin.
• Uuni kannattaa puhdistaa vasta joulun jälkeen.

Jos työ uuvuttaa jo etukäteen ja tulee kiire, älä stressaa. Joulu tulee ja se myös menee. Tee vain välttämätön, laita esim. tavarat paikoilleen ja tuuleta. Tärkeimmät siivottavat tilat ovat eteinen, keittiö, wc ja oleskelutilat. Kaappeja ei tarvitse siivota :-). Joulun tunnelma tulee kuitenkin kynttilöistä, koristeista, tuoksuista ja yhdessä olemisesta.

Mitäpä jos ensi vuonna kokeilisit kotityöpalveluyrittäjän palkkaamista joulusiivoukseen? Tilaamalla siivouksen ajoissa tuet samalla suomalaista työtä ja saat kotitalousvähennyksen.

Näiden vinkkien myötä toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää joulua!

Kirjoittanut Terhi Rummukainen

Työssä oppien

Näyttötutkintojärjestelmässä osoitetaan työelämässä tarvittavaa osaamista, ja sen perusteella ansaitaan tutkintotodistus. Vaadittu osaaminen määritellään tutkinnon perusteissa työelämän työprosessien osaamisen kautta. Oppiminen on siis osaamisen kasvattamista. Oppimista tapahtuu monella tavalla. Tarjolla on lähiopetusta, itsenäistä työskentelyä, projekteja, verkko-oppimista ja työssäoppimista.

Reformi, eli ammatillisen koulutuksen uudistaminen on edennyt jo siihen vaiheeseen, että hallituksen laatima esitys on lausuntokierroksella ennen alkukeväistä eduskunnan käsittelyä. Reformissa työssäoppiminen paketoidaan oppisopimuksen ja koulutussopimuksen malleihin.

Oppisopimus pohjaa aina työsopimukseen, ja se takaa opiskelijalle myös sopimuksen mukaisen palkan. Koulutussopimus taas perustuu perinteiseen työharjoittelumalliin, jossa yhteistyö perustuu hyvään tahtoon ja yhteistyön luomaan win-win tilanteeseen.

Oppisopimus syntyy, kun työnantaja valitsee työsuhteen rinnalle oppimisopimusmallin. Koulutussopimuksessa tilanne on toinen. Siinä vasta tavoitellaan tulevaa työsuhdetta ja kaikki perustuu mahdollisuuteen oppia työssä ja mahdollisuuteen näyttää osaamistaan.

Työ- ja elinkeinoelämän innostaminen tähän prosessiin vaatii meiltä entistäkin enemmän. Suhteet ja hyvät kokemukset konkretisoituvat laadukkaana yhteistyönä tutkinnon suorittajan työssäoppimisen ja yhteistyöyritysten välillä. Opettajiemme verkostot ja työelämäosaaminen ratkaisevat sen, miten jouhevasti meidän opiskelijamme saavat hyviä työssäoppimisen mahdollisuuksia.

Opiskelijan ottaminen tuo aina mukanaan työyhteisöön tuoretta alan tieto-taitoa. Työpaikkaohjaajat oppivat ohjatessaan opiskelijoita taatusti uusia taitoja itsestään ja myös työprosesseistaan. Työnantajat saavat myös mahdollisuuden nähdä potentiaalisen työntekijän työssäoppijan roolissa ihan oikeissa töissä.

Haasteitakin tässä riittää, kuten miten suunnittelemme yhteisen ohjaamisen työpaikan ohjaajan ja harjoittelusta vastaavan opettajan välillä? Ja miten sitoutamme työpaikan ihmiset yhteiseen tavoitteeseen?

Työssä oppien, yhteistyössä!

Kirjoittanut Osku Laukkanen