Joulu tulee - vinkkejä stressittömään joulusiivoukseen

Jos haluat päästä helpommalla, niin otapa tästä muutama niksi haltuun:

• Aloita ajoissa. Jaksota siivousta useammalle päivälle niin ennen joulua riittää kevyempi ylläpitosiivous.
• Voit varsin hyvin aloitella saunan pesulla jo joulukuun alussa. Saunan puhdistuksessa ota huomioon seuraavia asioita: Kastele lauteet ennen pesua, käytä saunan pesuun soveltuvaa puhdistusainetta ja harjaa/laudepesintä, joka puhdistaa hyvin myös lauteiden raot. Huuhtele lopuksi kylmällä vedellä, tämä sulkee puun huokoset. Jouluna löylyveteen voit sujauttaa hyvää löylytuoksua.
• Mattoja ei ole tarpeen enää nykyään tampata pihalla. Jos haluat, voit viedä ne tuulettumaan toki ulos. Toivotaan siis raikkaita pakkassäitä.
• Peitot, tyynyt ja patjat voit samoin raikastaa ulkosalla, mutta ei pölypunkkien vuoksi, ne raukat kun ovat kuolleet jo sukupuuttoon.
• Tiesitkö, että pölyt kannattaa pyyhkiä vasta imuroinnin jälkeen, koska imurointi nostattaa kuitenkin pölyä ilmaan? Pintojen pyyhintä kannattaa tehdä nihkeällä mikrokuitupyyhkeellä, muista myös peilit. Mikrokuitupyyhkeitä myyvät marketit, ei siis enää kannata käyttää vanhoja froteepyyhkeitä.
• Kun annostelet puhdistusaineita, tutustu tarkkaan annosteluohjeeseen. Yliannostelulla saat vain kerrostumia pintoihin ja voit jopa pilata pintamateriaalit.
• Jääkaapin puhdistuksessa kokeile seuraavaa: tunkkaisen hajun poistat pyyhkimällä jääkaapin siivouspyyhkeellä, joka on kostutettu väkiviinaetikkaliuokseen (1 dl etikkaa/1 l vettä) tai klooripitoisella aineella, mutta muista tässäkin annostelu! Hajuja saa kerättyä myös parilla ruokalusikallisella ruokasoodaa, joka jätetään astiassa jääkaappiin.
• Uuni kannattaa puhdistaa vasta joulun jälkeen.

Jos työ uuvuttaa jo etukäteen ja tulee kiire, älä stressaa. Joulu tulee ja se myös menee. Tee vain välttämätön, laita esim. tavarat paikoilleen ja tuuleta. Tärkeimmät siivottavat tilat ovat eteinen, keittiö, wc ja oleskelutilat. Kaappeja ei tarvitse siivota :-). Joulun tunnelma tulee kuitenkin kynttilöistä, koristeista, tuoksuista ja yhdessä olemisesta.

Mitäpä jos ensi vuonna kokeilisit kotityöpalveluyrittäjän palkkaamista joulusiivoukseen? Tilaamalla siivouksen ajoissa tuet samalla suomalaista työtä ja saat kotitalousvähennyksen.

Näiden vinkkien myötä toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää joulua!

Kirjoittanut Terhi Rummukainen

Työssä oppien

Näyttötutkintojärjestelmässä osoitetaan työelämässä tarvittavaa osaamista, ja sen perusteella ansaitaan tutkintotodistus. Vaadittu osaaminen määritellään tutkinnon perusteissa työelämän työprosessien osaamisen kautta. Oppiminen on siis osaamisen kasvattamista. Oppimista tapahtuu monella tavalla. Tarjolla on lähiopetusta, itsenäistä työskentelyä, projekteja, verkko-oppimista ja työssäoppimista.

Reformi, eli ammatillisen koulutuksen uudistaminen on edennyt jo siihen vaiheeseen, että hallituksen laatima esitys on lausuntokierroksella ennen alkukeväistä eduskunnan käsittelyä. Reformissa työssäoppiminen paketoidaan oppisopimuksen ja koulutussopimuksen malleihin.

Oppisopimus pohjaa aina työsopimukseen, ja se takaa opiskelijalle myös sopimuksen mukaisen palkan. Koulutussopimus taas perustuu perinteiseen työharjoittelumalliin, jossa yhteistyö perustuu hyvään tahtoon ja yhteistyön luomaan win-win tilanteeseen.

Oppisopimus syntyy, kun työnantaja valitsee työsuhteen rinnalle oppimisopimusmallin. Koulutussopimuksessa tilanne on toinen. Siinä vasta tavoitellaan tulevaa työsuhdetta ja kaikki perustuu mahdollisuuteen oppia työssä ja mahdollisuuteen näyttää osaamistaan.

Työ- ja elinkeinoelämän innostaminen tähän prosessiin vaatii meiltä entistäkin enemmän. Suhteet ja hyvät kokemukset konkretisoituvat laadukkaana yhteistyönä tutkinnon suorittajan työssäoppimisen ja yhteistyöyritysten välillä. Opettajiemme verkostot ja työelämäosaaminen ratkaisevat sen, miten jouhevasti meidän opiskelijamme saavat hyviä työssäoppimisen mahdollisuuksia.

Opiskelijan ottaminen tuo aina mukanaan työyhteisöön tuoretta alan tieto-taitoa. Työpaikkaohjaajat oppivat ohjatessaan opiskelijoita taatusti uusia taitoja itsestään ja myös työprosesseistaan. Työnantajat saavat myös mahdollisuuden nähdä potentiaalisen työntekijän työssäoppijan roolissa ihan oikeissa töissä.

Haasteitakin tässä riittää, kuten miten suunnittelemme yhteisen ohjaamisen työpaikan ohjaajan ja harjoittelusta vastaavan opettajan välillä? Ja miten sitoutamme työpaikan ihmiset yhteiseen tavoitteeseen?

Työssä oppien, yhteistyössä!

Kirjoittanut Osku Laukkanen

Tuhat tarinaa - 1000. kasvot

Neljä vuotta sitten aloitimme ensimmäisten uravalmennettavien kanssa uuden ajan: ohjaavat koulutukset muuttuivat uravalmennuksiksi. Taustalla oli lainsäädännölliset uudistukset. Saimme opetella uudet termit: enää ei saanut puhua koulutuksesta, vaan valmennuksesta, opettajasta tuli uravalmentaja ja opiskelijasta valmennettava.

Uravalmennuksen ideana on ohjata, tukea ja opastaa työttömiä tai pian työttömäksi jäämässä olevia ihmisiä työn tai opiskelun pariin. Asiakkaat ohjataan valmennukseen suoraan TE-palveluista. Uravalmennuksiin ei siis haeta kuten koulutuksiin: kyse on palvelusta, johon tullaan te-palveluissa käydyn yhteisen neuvottelun jälkeen. Usein varsinkin uravalmennusten alkuaikoina aloitteen eli ehdotuksen uravalmennuksesta teki viranomainen. Nykyisin yhä useammin ihmiset itse ovat löytäneet uravalmennuksen ja kyselevät meiltä mahdollisuutta päästä ko. valmennukseen. Ohje on pähkinänkuoressa seuraava: Ota yhteyttä te-palveluihin ja kerro, miksi haluat uravalmennukseen. Pyydä päästä seuraavaksi alkavan uravalmennuksen ilmoittautumislistalle.

Mitä uravalmennukset ovat merkinneet meille Turun AKK:ssa? Niiden myötä monet ammattiopettajamme ovat kohdanneet seuraavaa ura-askeltaan suunnittelevia ihmisiä. Kukin opettajista on oman alansa asiantuntijana voinut kertoa oman ammattialansa realiteeteista, koskevat kysymykset sitten koulutuksia tai alan töitä. Valmennettavat ovat yhä useammin myös mukana ammattiopetusta seuraamassa tai heille on toteutettu omia työpajapäiviä. Tämän seurauksena uravalmennettavista on löytynyt paljon hyviä opiskelijoita ammatillisiin koulutuksiin ja onpa osa työllistynyt suoraan työelämäänkin.

Mitä uravalmennus on saanut yksilötasolla aikaan? Onko valmennettavien tilanne muuttunut merkittävästi valmennuksen jälkeen?
Jokaisen valmennettavan kanssa käymme valmennuksen alussa niin sanotun tavoitekeskustelun, jossa yhdessä mietimme hänen omaa tilannettaan ja siihen liittyviä tavoitteita. Keskimäärin noin kuuden uravalmennusviikon mittaisen matkan aikana tapahtuu paljon. Jokaisesta ryhmästä yleensä muutama saa hankittua työpaikan, toiset löytävät itselleen sopivan ammatillisen koulutuksen, muutamat lähtevät rohkeasti selvittämään omaa todellista työkykyään ja melkein poikkeuksetta kaikki ainakin aktivoituvat omassa työ- tai opiskelupaikan haussaan.

Kulkiessamme luokissa, käytävillä, työsaleissa ja erilaisilla työpaikoilla me uravalmentajat törmäämme usein tuttuihin kasvoihin. Nimet tuppaavat unohtua, mutta onneksi kasvot eivät niin helposti. Vaikeaa se silti on, sillä nyt - neljä vuotta ensimmäisen uravalmennun jälkeen - olemme saavuttaneet jälleen uuden rajapyykin: marraskuussa 2017 saimme valmennettavaksemme Turun AKK:n 1000. uravalmennettavan henkilön!

Kirjoittanut Janette Broberg

Terveisiä Inarista matkailukoulutuksen verkostopäiviltä

Ivalon lentokenttä

Viime viikolla matkailuopettaja pääsi pohjoiseen. Oikein tosi pohjoiseen verrattuna edelliseen visiittiin, joka ulottui vain Rovaniemelle.

Tämän vuoden matkailukoulutuksen verkostopäivät järjestettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Ohjelmassa oli kaksi päivää matkailun ja kulttuurin sykettä, puhetta saamelaisuudesta, alkuperäiskansojen kulttuureista, eettisestä ja vastuullisesta matkailusta ja sen kehittämisestä, ammatillisen koulutuksen reformista ja koulutuksen kehittämisestä.

Kuten oheisesta kuvasta näkyy, pimeys tosiaan laskeutui jo aikaisin kaamosta enteillen. Se ei kuitenkaan osallistujia haitannut, kun pääsimme vierailemaan saamelaismuoseo Siidassa sekä kokoustamaan ja verkostoitumaan SuoMat-hankkeen puitteissa.

Pimeys tuli aikaisin - jo neljän aikaan.

Päivien aikana kuultiin monia hyviä puheenvuoroja, joista päällimmäisenä mieleen jäi keskustelu kulttuurisesti kestävästä matkailusta. Siihen liittyy oleellisena osana alkuperäisyyden huomiointi.

Matkailija haluaa kokea, osallistua ja oppia uutta. Paikalliset tarinat kiinnostavat ja niissä tulee paikan tuntu esille. Omaa kulttuuria ja ympäristöä tulee arvostaa, sen ominaisuudet tiedostaa ja välittää niitä myös matkailijan tietoisuuteen.

Geneerisyys on out, alkuperäisyys in!

Kirjoittanut Niina Aitamurto

PS. Pääsimme vierailemaan myös porotilalla. Tiesittekö, että matkailuporoja koulutetaan jopa neljä vuotta? Ja että vain 70% "valmistuu ammattiin". Loput ohjataan toiselle alalle.

Arjen kielioppia, vai miten se nyt oli?

Yksinkertaiset asiat muuttuvat joskus monimutkaisiksi, kun niitä yrittää selittää järkeenkäyvästi.

Ope: Kirja on pöydällä, kirjat ovat pöydällä.
(Kirjoitan sen myös taululle ja alleviivaan ’on’ ja ’t + ovat’ yksikön ja monikon erottamiseksi.)

Opiskelija: OK. ’Kirja’ on yksi ja ’kirjat’ on monta?

Ope: Just niin.

Opiskelija: Yksi kirja on pöydällä, viisi kirjat ovat pöydällä?

Ope: Ei. ’Yksi kirja on pöydällä, viisi kirjaa on pöydällä’.

Opiskelija: Mutta ’viisi’ on monta! Yksi on, viisi ovat.

Ope: Niin on, mutta jos sinä sanot, että ’viisi’, niin sitten ei tule monikko ’t’ eikä ’ovat’.

Opiskelija: ?????

Ope: Jos on numero 2, 3, 4, 5, tai 100 tai vaikka 1000, niin ei tule monikko ’t’, vaan ’a’ ja verbi ei ole ’ovat’, vaan ’on’.

Opiskelija: Miksi ei ’ovat’?

Ope: Jos sinä sanot ’kirjat’, niin tulee ’ovat’. Mutta jos sina sanot numeron, ei tule ’ovat’, vaan ’on’. Ja se ei ole ’kirjat’, vaan ’kirjaa’.

(Samalla alan miettiä, miten pitkälle uskallan mennä. Voinko selittää, että ’viisi’ on yksikön perusmuoto, ja koska se on lauseen subjekti, verbin täytyy olla yksikössä? Itsestään selväähän on, että ’viisi kirjaa on pöydällä’, mutta ’viidet sakset ovat pöydällä’. En voi kuitenkaan edellyttää, että opiskelijat ymmärtävät kieliopin teoriaa. Se ei ole kurssin sisältö eikä päämäärä. Tarkoitus on oppia kommukoimaan suomeksi. Palaan siis lähtöruutuun.)

Ope: ’Kirja on’, ’kirjat ovat’, ’viisi kirjaa on’. Tämä on systeemi. Täytyy muistaa.

(Opiskelijan ilme kuvastaa ihmetystä, epätoivoa, kiinnostusta, oivallusta ja paria muutakin tunnetilaa. Julistan varmuuden vuoksi kahvitauon. 20 minuuttia.)

Ja lopuksi yksi professori Googlen antama apu opiskelijalle:
Kollegani vastaanotti opiskelijoiden kirjoitustehtäviä. ”Minä asun tasangossa”, kirjoitti yksi opiskelija.
Mitä hän tarkoitti, ja mikä oli Googlen logiikka – jätän sen lukijan mietittäväksi.

Kirjoittanut Esa Laukkanen